Graph
Kirjoittanut:
Jan Telford ja Antti Saari

Vuoden ensimmäinen puolisko tarjosi mahtavia tuottoja, mutta riskit ovat ennallaan

Sijoittajia palkittiin alkuvuonna runsailla tuotoilla, kun rahastomarkkinat nousivat voimakkaasti viime vuoden lopun pörssilaskujen jälkeen. Kuluvan vuoden toisella puoliskolla kurssit ovat jälleen heilahdelleet voimakkaasti. Kysyimme Nordean päästrategilta, millaiset markkinoiden näkymät ovat nyt loppuvuoden osalta.

Osakemarkkinat
Aktiivinen salkunhoito
Korkosijoitukset
Säästäminen
Riski

Vuoden alkaessa sijoittajien odotukset olivat vaisut. Taustalla oli viime vuoden lopulla markkinoita ympäri maailman ravistellut raju kurssilasku sekä kasapäin taloudellisia ja poliittisia uhkakuvia. Nämä toisaalta loivat tummia pilviä sijoitusmarkkinoille, mutta toisaalta jättivät myös hyvin tilaa myönteisille yllätyksille.

Talouden kasvuvauhti näyttää edelleen hidastuvan. Euroopassa näin näyttää käyvän erityisesti Saksassa, joka on perinteisesti tunnettu alueen talouden veturina. Tämän lisäksi kauppapoliittiset jännitteet varsinkin USA:n ja Kiinan välillä sekä lähestyvä Brexit luovat epävarmuutta markkinoille aika ajoin. Aivan viime viikkoina myös EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan muodostaman Mercosur-kauppavyöhykkeen välinen vapaakauppasopimus, josta osapuolet pääsivät periaatetasolla sopuun aiemmin kesällä, on vaakalaudalla. Esimerkiksi Ranska on uhannut estää sopimuksen voimaantulon, koska Brasilian hallintoa on syytetty toimettomuudesta Amazonin sademetsäpalojen sammuttamisessa.

Sen sijaan keskuspankit eivät viime vuodesta poiketen enää viesti rahapolitiikan kiristymisestä vaan päinvastoin elvytyksestä. Pohjois-Amerikassa Fed laski heinäkuun lopulla ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Euroopassakaan ei odoteta tälle vuodelle  koronnostoja, ja EKP:n ohjauskorko on pysynyt ennallaan nollassa. Kiinassa puolestaan maan hallitus on tukenut infrastruktuuri-investointeja sekä pankkien luotonantoa.

Peilikuva vuoden lopusta – ja enemmän

Rahastomarkkinoilla kontrasti viime vuoteen on valtava, sillä vuoden 2019 alkupuoliskolla kaikki Nordean rahastot kautta omaisuuslajien päätyivät plussan puolelle. Alkuvuoden aikana tuottoja saatiin laajalla rintamalla sen verran, mitä loppuvuodesta menetettiin – monilta osin enemmänkin.

Kaikkein eniten tuottivat Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan sijoittavat osakerahastot. Niin ikään Pohjois-Amerikan, Kiinan ja kehittyvien markkinoiden rahastot kasvattivat arvoaan yli 15 prosenttia. Lähestulkoon yhtä hyvin kehittyivät myös Suomeen ja Pohjoismaihin sijoittavat rahastot.

Korkopuolella vahvimmin menestyivät kehittyville markkinoille sekä riskiyrityslainoihin sijoittavat rahastot. Myös euroalueen valtionlainat tuottivat hyvin. Sekä osake- että korkomarkkinoille sijoituksensa vaihtelevin painotuksin hajauttavat Nordean yhdistelmärahastot pärjäsivät nekin erinomaisesti. Näistä osakepainotteiset rahastot ylsivät jopa kaksinumeroisiin tuottolukuihin.

Vuoden toisella puoliskolla kurssit ovat jälleen heilahdelleet voimakkaasti useilla markkinoilla, kun edellä mainitut riskit ovat nousseet säännöllisesti esille ja saaneet uusia muotoja. Miten sijoittajan sitten pitäisi suhtautua tulevaan, kun takana on reipas kurssinousu ja sitä seurannut edestakaisin sahaaminen? Nordean päästrategi Antti Saari vastaa.

Antti Saari
Päästrategi, Nordea

Elvytyshanat aukeamassa, osakkeet peruspainossa

Markkinat olivat elokuussa jälleen paineessa ikävien kauppauutisten vallatessa otsikoita. Samalla valtionlainakorot painuivat yhä syvemmälle pakkaselle ja korkokäyrän taantumavaroitus syventyi. Elvytyshanat ovat kuitenkin aukeamassa, joten apuakin on tulossa. Suosittelemme pitämään osakkeet peruspainossa, sillä liikkeet voivat olla suuria suuntaan tai toiseen.

Talouskasvu hidastunut, muttei pysähtynyt

Maailmantalouden rattaiden pyöriminen on hidastunut viime vuoden alusta alkaen. Teollisuuden haasteet ovat syventyneet, mutta palvelualat ja kulutus ovat monin paikoin pitäneet pintansa. Talouskuva ei siten ole vielä epätavallisen heikko, mutta riskit jatkuvasta hidastumisesta ovat kasvaneet. Samalla kuitenkin keskuspankit ja monet hallitukset ovat availemassa elvytyshanojaan, mikä tukee taloutta pidemmällä tähtäimellä.

Taantumaa pelkäävien sijoittajien kannattaa myös tutkia historiaa hieman viime vuosikymmeniä pidemmälle. 2000-luvun taantumat ovat olleet poikkeuksellisen rajuja sijoittajille, sillä ne ovat saaneet alkunsa rahoitus-markkinoiden ylilyönneistä. Vastaavia ylilyöntejä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, joten merkittävien kurssiromahdusten pelkääminen ei välttämättä ole perusteltua. Etenkään, kun talouden mittarit osoittavat vielä kasvun jatkuvan, vaikkakin aiempaa hitaampana.

Kauppasota heiluttaa suuntaan ja toiseen

Kauppasodassa on tullut viime aikoina yhä enemmän täyskäännöksiä. Välillä presidentti Trump tviittaa uusista tulleista ja välillä peruu niitä. Tähän mennessä nopein täyskäännös nähtiin elokuussa, kun Trump ensin vastasi Kiinan vastatulleihin korottamalla omia tullejaan perjantaina ja sitten kertoi jo maanantaina kiinalaisten puhelinsoitosta, jonka perusteella neuvottelut olivatkin jatkumassa hyvässä hengessä. Sijoittajan kannalta oleellista ei ole se, tapahtuiko puhelinsoittoa vai ei, vaan se, että neuvottelujen käänteet ovat hyvin äkillisiä ja niihin reagoiva tekee todennäköisimmin hallaa oman varallisuutensa kehitykselle. Suosittelemmekin suhtautumaan kauppasotaan riskinä ja varautumaan siihen, että äkkikäännöksiä tulee jatkossakin ja useimmiten niihin ei kannata lähteä mukaan.

Markkinoiden heiluessa sijoitusten ajallisen hajautuksen merkitys korostuu. Esimerkiksi kuukausittainen rahastosäästäminen lyhentää tappiollisten ajanjaksojen kestoa merkittävästi kertasijoituksiin verrattuna, kunhan sitä tekee suunnitelmallisesti markkinaliikkeistä piittaamatta. Jos varallisuutta on jo merkittävästi sijoitettuna, on paras pelastus hyvä hajautus myös Euroopan ulkopuolelle.

Miinuskorot aiheuttavat päänvaivaa

Keskuspankkien elvytyksen ja heikentyneiden talousnäkymien myötä korkomaailma on muuttunut hyvin erikoiseksi. Miinuskorkoiset joukkolainat kattavat jo yli kolmasosan vakavaraisten liikkeeseenlaskijoiden lainapotista. Euroalueella sijoittajan on hankala löytää plusmerkkistä tuottoa tarjoavia vähäriskisiä vaihtoehtoja, kun edes Espanjan tai Portugalin valtionlainoista ei saa kuin juuri ja juuri positiivista korkoa.

Kun korot lopulta lähtevät nousuun, voi liike olla melko raju. Se kuitenkin edellyttää parempia talouslukuja, jolloin osakekurssit nousevat korkojen seurana. Kuitenkin valtionlainoillakin on yhä paikkansa salkuissa suojaamassa kehitystä heikompia aikoja vastaan. Tästä hyvänä esimerkkinä euroalueen valtionlainat ovat elokuussa tuottaneet reilut 2 %, vaikka korot kuukauteen lähtiessä olivat jo selvästi pakkasella. Merkillisessä maailmassa suosittelemme pitämään osakkeet peruspainossa selkeämpiä sijoitussäitä odotellessa.

 

Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?