Biodiversiteetti, maapallon kasvien ja eläinten monimuotoisuus kutistuu tutkijoiden mukaan nopeammin kuin koskaan ennen. Alun esimerkit kertovat ihmisen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta hyönteisten määrän vähenemisestä ja perustuvat tanskalaiseen tutkimusaineistoon, jonka mukaan hyönteisten määrä on 20 vuodessa kutistunut 80 %.
Vaikka hyönteisten vähentyminen ei huolettaisi, ovat sen vaikutukset kuitenkin hälyttäviä. Tanskalaistutkimuksessa huomattiin nimittäin myös hyönteisiä syövien pääskysten vähentyneen. Lisäksi hyönteisiä tarvitaan sekä luonnonvaraisten että viljelykasvien pölyttämiseen.
Viranomaiset ympäri maailman ovat huolissaan luontokadon katastrofaalisista seurauksista. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jo vuonna 2005 luontokadon uhkaavan sekä ihmisten terveyttä että monia elämän edellytyksiä, kuten lääkkeiden kehittämistä ja mahdollisuutta saada terveellistä ravintoa tai puhdasta vettä.
Vapaaehtoisjärjestöt, kuten vuodesta 1998 monimuotoisuutta kuvaavaa Living Planet -Indeksiä (LPI) julkaissut Maailman Luonnon Säätiö WWF, jakavat viranomaisten huolen. WWF:n Living Planet 2020 -raportin mukaan luonto köyhtyy nyt nopeammin kuin miljooniin vuosiin. Luontokadon nopeus vaihtelee alueittain, mutta uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt ja luonnon tila heikentynyt kaikkialla.
Yhteinen huoli luonnosta
Luontokato vaikuttaa kaikkialla maailmassa paitsi yhteiskuntaan myös talouteen ja yritysten toimintaan. Siksi sijoittajankin on tärkeää pohtia monimuotoisuutta ja arvioida tekemiensä sijoitusten vaikutusta luontoon. Vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Elin Noring on Nordeassa osa ratkaisuja etsivää tiimiä.
- Maailman talousfoorumin, WEFin mukaan puolet maailman tuotannosta - siis 44 biljoonaa dollaria bruttokansantuotteella mitattuna - on jollain tapaa riippuvainen luonnosta. Silti yhteisen luontopääoman hyödyntämiselle ei ole määritelty hintaa ja käytännössä yhteiskunnat joutuvat maksamaan yritysten toiminnasta luonnolle aiheutuvat kustannukset, Elin kertoo.
- Ennen pitkää tämä muuttuu. Jo nyt yritykset joutuvat EU:ssa ostamaan päästöoikeudet jokaiselle tuottamaalleen kasvihuonekaasutonnille. Yritysten on valmistauduttava vastaaviin kuluihin myös luonnon käytön osalta, ja siksi monimuotoisuuden pitäisi kiinnostaa sijoittajia ja kuulua myös sijoitukseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointiin.
Elinin ja kollegoiden tehtävä on haastava, mutta pidemmällä aikavälillä toteutettavissa. Esimerkiksi Ilmastonmuutokseen, jota myös pidetään suurimpana syynä luontokatoon, liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia on sijoituksissa huomioitu jo vuosia.
- Siitä sopimiseen, miten ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia arvioidaan luotettavasti, on vaadittu paljon tutkimusta ja yhteistyötä. Nyt ymmärrämme paremmin, miten rahastojen yritykset ovat valmistautuneet vähähiilisempään tulevaisuuteen. Siksi voimme myös auttaa niitä siirtymävaiheessa, Elin sanoo ja jatkaa:
- Luontokadon osalta tämä matka on vähän alkua pidemmällä. Monimuotoisuuden häviäminen huolestuttaa sijoittajia ja keskustelemme siitä yhtiöiden kanssa. Riskien ja mahdollisuuksien tarkempi määritteleminen ja mittaustavoista sopiminen on osittain vielä kesken, eikä yhteisymmärrystä vaadittavista tiedoista tai tarkoista tavoitteista ole vielä olemassa.
Luonnon varjelu on myös mahdollisuus
On tärkeää, että sijoittajat ja yhteiskunnalliset toimijat hyödyntävät myös luontoystävällisemmän liiketoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia.
- WEFin mukaan luontoystävällisyys luo vuosittain yli 10 biljoonan dollarin arvosta mahdollisuuksia, joiden avulla voitaisiin luoda 395 miljoonaa työpaikkaa 2030 mennessä. Monimuotoisuuden muistaminen sijoituksissa on siis paitsi oikein myös fiksua, Elin muistuttaa
Sijoittajat harkitsivat ilmasto- ja ympäristöriskejä ja mahdollisuuksia vuosia ennen alan lainsäädännön valmistumista. Sama pätee monimuotoisuuten: vaikka määritelmistä, mittauksesta ja tavoitteista keskustellaan yhä, on biodiversiteetti jo vuosien ajan ollut osa yritysten ja niiden sidosryhmien kanssa käytyjä keskusteluja.
- Esimerkiksi WWF:n mukaan biodiversiteettikadosta eniten kärsivillä trooppisilla alueilla olemme käyneet vuoropuhelua sekä Brasilian valtion että eri toimialojen edustajien kanssa Amazonin metsätuhojen ehkäisemiseksi. Samaan aikaan olemme keskustelleet sijoituskohteena olevien yritysten kanssa. Hyvä esimerkki tästä on JBS SA, yksi maailman johtavista lihan tuottajista. Olemme vaatineet yhtiötä mm. varmistamaan, ettei sen karja ei ole peräisin laittomilta, metsätuhoja vauhdittavilta tiloilta.
- Indonesiassa, jossa sademetsää hakataan palmuöljyplantaasien tieltä, keskustelemme sekä viranomaisten että yhtiöiden kanssa varmistaaksemme, että öljy tuotetaan kestävästi ja metsiä suojellaan riittävästi. Yhtiöt voivat olla paikallisia, kuten palmuöljybusinesta rahoittava pankki Bank Rakyat Indonesia tai monikansallisia kuten palmuöljyä hyödyntävä Nestle.
- Työtä riittää! Viranomaisten, yritysten ja meidän kaikkien pitää tehdä enemmän luonnon suojelemiseksi. Uskon, että löydämme ratkaisun ja toivon, että tulevatkin sukupolvet voivat turhautua tuulilasiin liiskaantuneista hyönteisistä - ihan kuten mekin, Elin toteaa lopuksi.
