Sademetsä
Kirjoittanut:
Outi Rönnqvist

Sijoituksia luonnon monimuotoisuuteen

Oletko koskaan pohtinut, että auton tuulilasissa on nykyään vähemmän liiskaantuneita hyönteisiä kuin lapsuuden pitkillä automatkoilla? Tai että ennen kesän saapumista ennustavia pääskysiä näkyi enemmän? Jos olet, tutkimustieto näyttäisi tukevan havaintojasi, jotka valitettavasti ovat seurausta vakavasta maailmanlaajuisesta ongelmasta nimeltä biodiversiteettikato.

Biodiversiteetti, jolla tarkoitetaan maapallolla elävien kasvien ja eläimien eli luonnon monimuotoisuutta, heikkenee tutkijoiden mukaan nopeammin kuin koskaan aiemmin. Jutun alun tuulilasiesimerkki on seurausta ihmisen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta hyönteisten määrän vähenemisestä ja viittaa muutama vuosi sitten tehtyyn, Tanskasta kerättyyn tietoon perustuvaan tutkimukseen. Kahdenkymmenen vuoden ajalta kerätyn aineiston mukaan hyönteisten määrä oli laskenut 80 %.

Vaikka hyönteiskato ei yksin antaisi aihetta huoleen, ovat sen vaikutukset luontoon hälyttäviä. Tanskalaisesimerkissä nimittäin huomattiin myös hyönteisiä syövien pääskysten vähentyneen. Ja sen lisäksi, että hyönteiset ovat lukuisten eläimien ravintoa niitä tarvitaan pölyttäjinä, sillä pölyttäminen on välttämätöntä sekä luonnonvaraisten että viljelykasvien kasvamiselle.

Myös viranomaiset ympäri maailmaa ovat ilmaisseet huolensa luontokadon katastrofaalisista seurauksista. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jo vuonna 2005 biodiversiteettikadon vaarantavan sekä ihmisten terveyden että elämän edellytykset, kuten lääkekehityksen tai mahdollisuuden saada terveellistä ravintoa tai puhdasta vettä. Vapaaehtoisjärjestöt, kuten vuodesta 1998 luonnon monimuotoisuuden tilaa kuvaavaa Living Planet -Indeksiä (LPI)  julkaissut Maailman Luonnon Säätiö WWF, jakavat viranomaisten huolen. WWF:n Living Planet 2020 -raportin mukaan luonnon monimuotoisuus häviää nyt nopeammin kuin miljooniin vuosiin. Luontokadon nopeus vaihtelee alueittain, mutta kaikkialla uhanalaisten lajien lista pitenee ja luonnon tila heikkenee.

Yhteinen huoli luonnosta

Luontokadolla on kaikkialla maailmassa paitsi yhteiskunnallisia myös taloudellisia ja  yritysten toimintaan heijastuvia vaikutuksia. Siksi myös rahastojen sijoituspäätöksiä tehtäessä on tärkeää pohtia niiden vaikutuksia monimuotoisuuteen ja etsiä ratkaisuja, joiden avulla luontoon liittyvät näkökohdat voitaisiin tehokkaimmin ottaa huomioon. Vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Elin Noring on Nordeassa osa ratkaisuja etsivää tiimiä.

- Maailman talousfoorumin, WEFin mukaan puolet maailman taloudellisesta tuotannosta - siis 44 biljoonaa dollaria bruttokansantuotteella mitattuna  - on jollain tapaa riippuvainen luonnosta. Silti tämän meille kaikille yhteisen luontopääoman hyödyntämiselle ei ole määritelty hintaa. Tämän seurauksena yhteiskunnat joutuvat vastaamaan kustannuksista, joita yksityisten yritysten toimet voivat luonnolle aiheuttaa, Elin kertoo.

- Ennen pitkää tähän tulee kuitenkin muutos. Jo nyt esimerkiksi EU:ssa yritykset joutuvat ostamaan päästöoikeuksia jokaista tuottamaansa kasvihuonekaasutonnia kohti. Yritysten on ryhdyttävä valmistautumaan vastaaviin kuluihin myös luontopääoman hyödyntämisen osalta. Siksi biodiversiteettiasioiden pitäisi kiinnostaa myös sijoittajia ja olla aina osa sijoitukseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointia.

Elin Noring
Vastuullisen sijoittamisen analyytikko Elin Noring

Elinin ja kollegoiden tehtävä on haastava, mutta pidemmällä aikavälillä silti toteutettavissa.  Viime vuosina sijoituksissa on keskitytty lähinnä ilmastoon liittyvien näkökohtien huomioimiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme monin tavoin ja tuo mukanaan sekä uhkia että mahdollisuuksia. Ilmastonmuutosta pidetään myös suurimpana syynä luontokatoon.

- Jo siitä sopimiseen, miten ilmastoriskejä ja mahdollisuuksia voidaan arvioida mahdollisimman luotettavasti, on vaadittu paljon tutkimusta ja yhteistyötä. Olemme nyt tilanteessa, jossa ymmärrämme paremmin miten rahastojen sijoituskohteena olevat yritykset ovat valmistautuneet vähähiilisempään tulevaisuuteen. Paremman ymmärryksen ja työkalujen ansiosta voimme nyt myös auttaa yhtiötä siirtymävaiheessa, Elin Noring sanoo ja jatkaa

Biodiversiteetin osalta matka on vasta aluillaan. Useimmat sijoittajat ovat huolissaan luontokadon vaikutuksista ja valmiita keskustelemaan siitä yhtiöiden kanssa. Erilaisten biodiversiteettiin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien  tarkka määritteleminen ja mittaustavoista sopiminen on kuitenkin vielä kesken. Yhteisymmärrystä siitä, millaisia tietoja yrityksiltä pitäisi luontokatoon liittyen vaatia tai millaisia tarkkoja tavoitteita sen osalta voitaisiin asettaa ei yksinkertaisesti vielä ole olemassa.

Luontoystävällisyys on myös mahdollisuus

Sekä sijoittajan, luonnon että yhteiskunnan näkökulmasta riskien huomioimisen lisäksi on tärkeää hyödyntää myös mahdollisuuksia, joita luontoystävällisempi liiketoiminta tarjoaa.  

- WEFin mukaan luontoystävällisemmässä liiketoiminnassa on vuosittain jopa yli 10 biljoonan dollarin arvosta mahdollisuuksia ja sen avulla voitaisiin luoda 395 työpaikkaan vuoteen 2030 mennessä. Siksi biodiversiteettiasioiden huomioiminen myös sijoituksissa on jatkossa paitsi oikein myös fiksua, Elin muistuttaa

Katsaus menneisyyteen kertoo, että sijoittajat ovat lähteneet tarkastelemaan ilmastoon ja ympäristöön liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia vuosia ennen sääntelyn valmistumista. Näin on myös monimuotoisuuden osalta. Vaikka  määritelmistä, mittaustavoista ja tavoitteista keskustellaan yhä, on biodiversiteetti käytännössä jo vuosien ajan ollut osa sekä yritysten että niiden sidosryhmien kanssa käytyjä keskusteluja.  

- Esimerkiksi WWF:n mukaan biodiversiteettikadosta eniten kärsivillä trooppisilla alueilla olemme käyneet vuoropuhelua sekä Brasilian valtion että eri toimialojen edustajien kanssa Amazonin metsätuhojen ehkäisemiseksi. Samaan aikaan olemme keskustelleet rahastojen sijoituskohteena olevien yritysten kanssa samasta asiasta. Hyvä esimerkki tästä on JBS SA, yksi maailman johtavista lihan tuottajista. Olemme vaatineet yhtiötä varmistamaan, että sen ostama karja ei ole peräisin laittomilta lihatiloilta, jotka osaltaan vauhdittavat metsätuhoja.

- Indonesiassa, jossa sademetsää hakataan palmuöljyplantaasien tieltä, keskustelemme myös sekä viranomaisten että yhtiöiden kanssa varmistaaksemme, että öljy tuotetaan kestävästi ja metsiä suojellaan riittävästi. Yhtiöt voivat olla paikallisia, kuten palmuöljybusinesta rahoittava pankki Bank Rakyat Indonesia tai monikansallisia kuten Indonesiasta tulevaa palmuöljyä hyödyntävä Nestle.

- Työtä riittää! Ongelmaa ei vielä ole ratkaistu ja viranomaisten, yritysten ja meidän jokaisen pitää varmasti kaikkien tehdä enemmän luonnon suojelemiseksi. Haluan kuitenkin uskoa, että onnistumme löytämään ratkaisun ja toivon, että tulevatkin sukupolvet voivat turhautua tuulilasiin liiskaantuneista hyönteisistä ihan kuten mekin aikoinaan, Elin Noring toteaa lopuksi.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?