Boy on the street
Kirjoittanut:
Outi Rönnqvist

Sijoituksia ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen

Korona-pandemia, Black lives matter - ja Me Too -liikkeet ovat osoittaneet selvästi, että yhteiskunnalliset ongelmat, kuten köyhyys, ja syrjäytyminen, niiden aiheuttama eriarvoisuus sekä riittämätön terveydenhuolto ovat vakavia globaaleja ongelmia, jotka koskevat meitä kaikkia. Helppoja ratkaisuja monisyisiin ongelmiin ei ole, mutta onneksi uusia etsitään jatkuvasti.

Globaalien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen vaatii paitsi maailmanlaajuista yhteistyötä ja asiantuntemusta myös rahaa. Hyvä uutinen on, että YK: n mukaan varat haasteiden ratkaisemiseksi ovat jo olemassa. Riittää, että ne ohjataan uudelleen yhtiöihin, joiden liiketoiminta tukee YK: n Kestävän kehityksen tavoitteita.  Monet  YK:n tavoitteista, kuten nro 13 (Ilmastotoimia) tai 6 (Puhdas vesi ja sanitaatio), liittyvät ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa myös yhteiskuntaan ja ihmisiin pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpenemisen ja äärimmäisten sääolosuhteiden seuraukset ja niihin varautuminen ovatkin jo nyt osa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla maailmassa.

Valtaosa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista kohdistuu kuitenkin suoraan yhteiskunnallisten ja ihmisoikeudellisten ongelmien ratkaisuun. Ja vaikka YK:n mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofien vaikutus pakolaisuuteen on kolminkertainen konflikteihin verrattuna, on selvää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kurittavat erityisesti juuri konflikti- tai nälänhätäalueilla asuvia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta ennakoida muutoksia tai varautua niiden seurauksia.  

YK.n kestävän kehitykse tavoitteet
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita
Yritykset ja sijoitukset keskeinen osa ratkaisua

Näkemys yritysten roolista osana yhteiskuntaa on muuttunut reippaasti vuosikymmenien kuluessa. 70-luvulla New York Times julkaisi Nobel-palkitun ekonomistin, Milton Friedmanin esseen, jonka mukaan yritysten ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kun viime syksynä niin kutsuttu Miltonin doktriini täytti 50-vuotta, nytimes.com kutsui vuosipäivän kunniaksi joukon  liike-elämän asiantuntijoita kommentoimaan esseen sisältöä nykynäkemyksensä valossa. Monissa kommenteista Miltonin näkemyksiä pidettiin paitsi ristiriitaisina myös ahtaina ja lyhytnäköisinä – myös osakkeenomistajan kannalta.

Vuonna 2015 johtajat ympäri maailmaa sopivat sekä planeetan että talouden kestävämmästä tulevaisuudesta sitoutumalla Pariisin sopimukseen ja allekirjoittamalla 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joiden avulla pyritään ratkaisemaan globaaleja haasteita. Universaalien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kaikkia, sekä köyhiä että vauraampia valtioita, yhteisöjä, yrityksiä ja kansalaisia – siis meitä kaikkia.

Jo tuolloin oli selvää, että tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös miljardeja dollareita, ja että varojen kohdentaminen uudelleen onnistuisi vain, jos myös yksityiset sijoittajat ottaisivat ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat huomioon sijoituskohteita valitessaan ja yritykset olisivat valmiita kehittämään liiketoimintaansa sijoittajien vaatimusten mukaisiksi.

Vuosien saatossa on tapahtunut paljon. Sijoittajat ovat kohdentaneet varojaan uudelleen ja tänä päivänä yhä useammat sijoittajat ottavat huomioon sijoitusta valitessaan paitsi taloudelliset myös ympäristön sekä yhteiskunnalliset ja hallintotapaan liittyvät, nk. ESG-tekijät. European Fund and Asset Management Associationin mukaan vuoden 2019 lopussa jo lähes puolet eurooppalaissijoituksista tehtiin jonkunlaisen vastuullisuusstrategian mukaisesti. Ja vuonna 2020 markkinoiden keskiarvoa parempi kehitys vauhditti ESG-sijoitusten kysyntää edelleen.

Lisää tarvitaan kipeästi!

Olemme kuitenkin edelleen kaukana YK:n tavaoittelemista summista. Euroopan ympäristökeskuksen  arvion mukaan yksin EU:ssa sijoituksia on kohdennettava vihreämpiin kohteisiin yli miljardin euron edestä joka vuosi, jotta EU:n omat vuoteen 2030 liittyvät ilmasto- ja energiatavoitteet voitaisiin saavuttaa. EU onkin ottanut käyttöön uutta sääntelyä kestävien sijoitusten määrittelystä ja julkistamisesta ohjatakseen yksityissijoittajien varallisuutta kestävämpiin kohteisiin.

Vaikka maailmanlaajuinen huomio, sijoittajien kiinnostuksen lisääntyminen ja sääntelyn kehittyminen ovat tuoneet lisää yksityistä pääomaa etenkin ympäristö- ja ilmastohaasteiden  ratkaisemiseen, tarvitaan varoja sekä niihin, että yhteiskunnallisten, ihmisten hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen edelleen kipeästi – niin kehittyvissä kuin kehittyneissäkin maissa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?