Vaccine
Kirjoittanut:
Charlotte Holst ja Thomas Jensen

Rokote 12 kuukaudessa: ”En olisi edes villeimmissä kuvitelmissanikaan voinut uskoa, että tämä onnistuu”

Kööpenhaminan yliopiston Mærsk Tårnetin tutkimuslaitoksessa on kuluneen vuoden aikana työskennellyt tutkijaryhmä, joka kehittää rokotetta Covid-19-virusta vastaan. Vuoteen on mahtunut suuria ylä- ja alamäkiä. Näiden tutkijoiden käyttämä teknologia saattaa osoittautua yhdeksi parhaista, kun haetaan suojaa koronavirusta vastaan – ja kenties myös tulevaisuuden epidemioita vastaan.

Maailmanlaajuinen

Kun korona otti niskalenkin vuoden alussa, tutkijat kaikkialla maailmassa riensivät laboratorioihinsa ja aloittivat kilpajuoksun. Työ lähti käyntiin vauhdilla myös Kööpenhaminan yliopiston Mærsk Tårnet -tutkimuslaitoksessa, kun immunologian ja mikrobiologian laitos teki nopeasti hakemuksen EU:lle.

– Kööpenhaminan yliopisto sulki ovensa, mutta muutamat meistä jatkoivat työtä siellä, tohtorikoulutettava Louise Goksøyr kertoo.

Hän on mukana AdaptVac-yhtiön alaisessa eurooppalaisessa tutkijaryhmässä, joka pyrkii kehittämään mahdollisimman tehokkaan ja pitkäaikaisen suojan antavan rokotteen Covid-19-virusta vastaan. Projekti on toinen niistä hankkeista, joille myönnettiin EU:n varoja. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan noin 100.

Louise Goksøyr ja AdaptVac-yhtiön johtaja, apulaisprofessori Adam Sander ovat ryhmänsä kanssa edenneet vuoden aikana uskomattoman nopeasti kohti tärkeintä tavoitettaan: päästä testaamaan rokotetta ihmisillä.

– En olisi edes villeimmissä kuvitelmissanikaan voinut uskoa, että yhtä niistä rokotteista, joita olen ollut mukana kehittämässä, päästäisiin kokeilemaan ihmisillä, Goksøyr sanoo.

Nopeus oli ensisijainen kriteeri rahoituksen saamisessa, joten hakemuksessa oli esitettävä kunnianhimoiset tavoitteet, ja lisäksi tarvittiin myös aimo annos optimismia.

– Suunnitelmamme kuulosti tällaiselta: Meillä ei ole vielä mitään. Kehitämme kuitenkin 12 kuukaudessa rokotteen ja pääsemme proof of concept -vaiheeseen, mikä tarkoittaa, että osoitamme rokotteen toimivan hiirillä. Eli meillä olisi 12 kuukaudessa valmiina kaikki prosessit, joita tarvitaan rokotteen valmistamiseksi miljoonille ihmisille. Olemme tutkineet, onko rokote vaarallinen eläimille ja saaneet erään tehtaan valmistamaan sitä GMP-periaatteiden eli hyvän tuotantotavan mukaisesti, Goksøyr toteaa. 

– Lisäksi aloitimme vielä kliiniset kokeet ihmisillä osoittaaksemme, että se on turvallinen ihmisille ja saa aikaan immuunivasteen, hän ynnää.

– Nyt kun tämän sanoo, se kuulostaa ihan järjettömältä.

– Jos joku opiskelija olisi vastannut tentissä näin, hän olisi saanut arvosanaksi hylätyn, koska olisi ajateltu, että eihän tällainen ole mahdollista, Adam Sander sanoo.

Louise Goksøyr
Tohtorikoulutettava Louise Goksøyr on mukana koronarokotetta kehittävässä Kööpenhaminan yliopiston tutkijaryhmässä.

Voimakas vasta-ainevaste

Mediassa kerrotaan rokotteista päivittäin. Britit saivat ensimmäisinä Euroopassa rokotteen, jonka ovat kehittäneet Pfizer ja BioNTech. Jotkut suhtautuvat koronarokotteisiin epäilevästi ja ovat huolissaan, koska asiat ovat edenneet niin nopeasti. Adam Sanderin mielestä koronarokotuksen ottaminen on kuitenkin turvallista.

– Mitään vaihetta ei ole jätetty väliin. Tahtia on voitu kiristää siksi, että rahoitusta on ollut tarjolla todella paljon, jotta viruksen leviäminen voitaisiin estää edes jossakin määrin, Sander sanoo.

Hankkeessa on AdaptVacin lisäksi mukana useita yrityksiä ja yliopistoja, ja se sai EU:n kassasta 2,7 miljoonaa euroa teknologiansa kehittämistä varten. Tutkijoiden käyttämä teknologia on tuottanut erinomaisia tuloksia prekliinisissä kokeissa – siis vaiheessa, jossa tutkijat tekevät kokeita hiirillä ja apinoilla.

– Teknologiamme saa hiirissä aikaan vahvemman vasta-ainevasteen kuin tähän mennessä julkisuudessa esitellyt rokotteet. Siis mukaan lukien AstraZenecan, Modernan, Pfizerin ja BioNTekin rokotteet, joista kerrotaan uutisissa joka ilta. Olemme prekliinisten kokeidemme perusteella paljon pidemmällä immuunivasteen suhteen, Adam Sander sanoo. 

Adam Sander toteaa tilanteen olevan ”täysin ennenäkemätön” tutkimustyössä, koska yhtä proteiinia päästiin testaamaan samalla viruksella käyttäen yhtä aikaa useita eri teknologioita.

– Näin pystymme vertailemaan varsin tarkasti, miten eri teknologiat ovat vaikuttaneet. Eikä kyse ole vain kahdesta tai kolmesta tutkimuksesta. Tähän mennessä on julkaistu ehkä noin 30 erilaista menettelytapaa, ja niitä tulee koko ajan lisää.

Rokotehanke

  • Hankkeesta vastaa Prevent-nCov-yhteenliittymä, johon kuuluvat AdaptVac ja bioteknologiayritys ExpreS2ion, Kööpenhaminan yliopiston immunologian ja mikrobiologian laitos sekä tutkijoita saksalaisista ja hollantilaisista yliopistoista.
  • EU:n 2,7 miljoonan euron apurahan lisäksi sen työtä tukevat Carlsberg-säätiö ja Honorés fond.
  • Biotekniikkayritys Bavarian Nordicin kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan se vastaa viimeisistä testauksista ja rokotteen markkinoinnista, edellyttäen että se saa kerättyä riittävästi varoja.

Keinotekoinen kopio viruksesta

AdaptVacin teknologia hyödyntää immuunijärjestelmän hienoa kykyä tunnistaa virusrakenteet, joihin se reagoi voimakkaasti, koska tunnistaa niiden olevan ”vaarallisia”.

– Otamme proteiinia tietystä organismista – tässä tapauksessa koronaviruksesta – ja muunnamme sen sellaisen viruksen muotoon, johon immuunijärjestelmä reagoi valtavan voimakkaasti, Adam Sander selostaa.

Rokotteita valmistetaan yleensä siten, että otetaan antigeeniä (pieni osa virusta) ja ruiskutetaan sitä suolaliuokseen. Tässä tapauksessa tutkijat kuitenkin kiinnittävät antigeenin virusta muistuttavien hiukkasten pinnalle.

– Voidaan sanoa, että luomme ikään kuin kuolleen, keinotekoisen kopion koronaviruksesta, Adam Sander sanoo.

– Apinoilla tekemiemme kokeiden perusteella en epäile hetkeäkään, etteikö rokotteemme toimisi loistavasti. Tutkijana minun täytyy kuitenkin sanoa, että odotetaan ja katsotaan, koska meillä ei ole vielä dataa tästä.

Adam Sander
Adam Sander on Kööpenhaminan yliopiston immunologian ja mikrobiologian laitoksen apulaisprofessori ja koronarokotetta kehittävässä yhteenliittymässä mukana olevan AdaptVac-yhtiön johtaja.

Pitkäaikaisvaikutuksista ei tietoa

Parhaillaan käyttöön otettavat rokotteet ovat niin sanottuja RNA-rokotteita, jotka ovat nopeimpia valmistaa. Adam Sander toteaa, että herää kuitenkin kysymys, miten pitkään rokotteiden vaikutus kestää.

– Valitettavasti uskon, että BioNTeckin, Modernan, AstraZenecan ja monen muun yhtiön ilmoittama rokotteen hyvä teho vähenee huomattavasti muutamassa kuukaudessa. Tämä on minun henkilökohtainen näkemykseni – ja puhun näkemyksestä siksi, että asiasta pitää vielä saada dataa, Sander painottaa.

Hänen mukaansa viime aikoina ei ole onnistuttu kehittämään yhtä pitkään vaikuttavia rokotteita kuin ne, joita meille annettiin lapsina. 

– Etenkin nyt Covid-19-virusta torjuttaessa käytetään joitakin teknologioita, joiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole mitään tietoa. On odotettavissa, että jotkut rokotteet näyttävät todella hyviltä, kun tuloksia mitataan heti rokottamisen jälkeen, mutta ne eivät ehkä vaikutakaan kuin muutaman kuukauden ajan. 

AdaptVacin tavoitteena ei missään vaiheessa ole ollut saada rokotetta valmiiksi ensimmäisenä. Se on sen sijaan pyrkinyt kehittämään pitkäaikaisen suojan antavan rokotteen, jota pystytään valmistamaan suuressa mittakaavassa ja joka tehoaa hyvin ikäihmisiin, joiden immuunivaste on heikompi kuin muilla.

Rokotekilpajuoksun voittajaa vaikea ennustaa

Nordean strategi neuvoo sijoittamaan lääketeollisuuteen kokonaisuutena. 

– Olisi houkuttelevaa spekuloida, mikä lääkeyritys voittaa kilpailun rokotteesta koronan kourissa kamppailevalle maailmalle. Sitä on kuitenkin vaikea ennustaa, sanoo Nordean strategi Simon Kristiansen.

Esimerkiksi kanadalainen Moderna on yksi niistä yhtiöistä, joiden rokote valmistui ensimmäisten joukossa. Sen osakekurssi on noussut huimasti medianäkyvyyden myötä, mutta viime vuonna kehitys oli täysin päinvastainen, sillä kurssi putosi 32 prosenttia.

– Monimutkaista biotekniikkaa voi olla vaikea ymmärtää. Siksi on sijoittajan kannalta turvallisempaa sijoittaa lääketeollisuuteen kokonaisuutena, sillä alalla näkyy tiettyjä pitkän aikavälin suuntauksia, jotka hyödyttävät alan yhtiöitä: väestön ikääntyminen ja yhä useampien pääsy terveydenhuollon piiriin. Nämä tekijät lisäävät lääkkeiden kysyntää, Nordean strategi Kristiansen kommentoi.

 

Hukkaan mennyttä työtä

Adam Sander ja Louise Goksøyr muistelevat vuoden ensimmäisten viikkojen kaaosta ja sen jälkeen seuranneita ylä- ja alamäkiä. Vastaan tuli jatkuvasti kaikenlaisia yllättäviä asioita, joita he eivät olleet ottaneet huomioon.

– Joitakin aineita ei voitu alkaa valmistaa ihmisille, rokotteessa oli kupla tai jotakin muuta, Goksøyr sanoo.

Kolme viikkoa sitten saatiin tehtaassa valmistettua lopullista rokotetta, ja ryhmän täytyi vielä varmistaa, että rokote täyttäisi sille asetetut vaatimukset.

– Yksi vaatimus on, että rokote ei saa sisältää näkyviä hiukkasia, vaan sen on oltava kirkasta liuosta. Saatuamme rokotteen tehtaalta järjestimme 40 henkilön Teams-kokouksen, mutta silloin rokotetta kädessään pitelevä osanottaja kertoi näkevänsä 1 000 hiukkasta. Meille 40 osanottajalle tämä merkitsi sitä, että kaikki tähän mennessä tekemämme työ menisi täysin hukkaan, Adam Sander kertoo.

Onneksi asiat eivät kuitenkaan olleet niin huonosti, sillä neste muuttui jonkin ajan kuluttua kirkkaaksi.

– Kävi ilmi, että kyseessä oli jään sulamiseen liittyvä ilmiö. Liuoksessa olevat kaasut muodostavat pieniä ilmakuplia, jotka katoavat muutamassa minuutissa, Sander sanoo.

Tutkijoiden tavoite

Tutkijat pyrkivät muodostamaan keinotekoisen viruspartikkelin, joka muistuttaa päältäpäin SARS-CoV-2-proteiineja ja jonka immuunijärjestelmä tunnistaa erittäin vaaralliseksi virukseksi, minkä vuoksi se reagoi nopeasti ja vahvasti.

Prekliiniset kokeet, joissa rokotetta testattiin hiirillä ja apinoilla, saivat aikaan erittäin vahvan immuunivasteen.

Seuraava askel, joka otetaan ensi vuoden alussa, on testata immuunivastetta ja sivuvaikutuksia noin 30 terveellä vapaaehtoiseksi ilmoittautuneella henkilöllä.

Vahvat tulevaisuudennäkymät

Nyt tutkijaryhmä odottaa, että kaupalliset oikeudet rokotteeseen ostanut Bavarian Nordic saa hankittua lopullisten testien tekemiseen tarvittavat 200–400 miljoonaa euroa. Varoja on riittävästi siihen, että vapaaehtoisiksi ilmoittautuneet 60 tervettä henkilöä saavat vuodenvaihteessa rokotuksen osana niin sanottua vaiheen 1/2a testausta. Tutkijaryhmä pystyy siten edelleen dokumentoimaan, miten paljon vasta-aineita rokote saa aikaan ihmisissä, vaikka se ei pääsisikään testaamaan rokotetta 30 000 ihmisellä vaiheessa 3. 

– Voimme sitten verrata tuloksia muilla rokotteilla eri puolilla maailmaa saatuihin tuloksiin. Jos sitten käy odotusten mukaisesti ilmi, että meidän rokotteemme saa aikaan erittäin voimakkaan vasta-ainevasteen, käyttämämme teknologia on osoittanut hyödyllisyytensä. On sitten asia erikseen, jollemme pääse niin pitkälle, että rokotettamme voitaisiin markkinoida koronapandemian aikana. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa riittää jonoksi asti monia muitakin rokotteita, joita voidaan kehittää tämän teknologian pohjalta, Adam Sander sanoo.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?