Hongkong
Kirjoittanut:
Lasse Karner

Onko Hongkongin erityisasemasta kohta jäljellä vain muisto?

Hongkongin mielenosoitukset ovat herättäneet keskustelua siitä, onko kaupungin erityisasema Kiinassa murenemassa. Maassa on jo useampi kaupunki, joka toimii rahoituskeskuksena ja porttina Kiinaan. Hongkong on kuitenkin edelleen Kiinan modernein metropoli, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia sijoittajille ja ulkomaalaisille yrityksille.

Aasia
Kiina

Mittavat mielenosoitukset ja poliisin ja mustiin pukeutuneiden mielenosoittajien väliset väkivaltaiset yhteenotot ovat jatkuneet jo neljä kuukautta ja kääntäneet maailman katseet Aasian merkittävimpään rahoituskeskukseen. Hongkongin maine turvallisena ja toimivana kaupunkina on mennyttä. Nyt kyynelkaasu ja mellakointi ovat arkipäivää, eikä loppua näy. Ulkomaalaiset yritykset ja sijoittajat ovat alkaneet epäröidä, miten hyvin kaupunki oikeastaan sopii tulevalle bisnekselle.

Dramaattisten tapahtumien syy on osassa kaupungin 7,5 miljoonasta asukkaasta kytevä viha. Monet pelkäävät, että Kiina on hitaasti lakkauttamassa kaupungin erityisasemaa. Turhautuneisuus nousi pintaan, kun paikallinen hallinto julkisti lakiesityksen, jonka mukaan rikoksista epäillyt voisi luovuttaa Manner-Kiinaan.

Kesäkuun 9. päivä miljoona ihmistä kokoontui kaduille mielenosoituksiin. Seuraavalla viikolla mielenosoittajia oli kaksi miljoonaa. Lakiesitys vedettiin takaisin, mutta mielenosoittajien vaatimuksiin kuuluu nyt myös oikeus valita kaupungin poliittiset johtajat itse. Mielipidemittausten mukaan hallintojohtaja Carrie Lam on Hongkongin epäsuosituin johtaja sitten vuoden 1997, jolloin Iso-Britannia luovutti alueen takaisin Kiinalle ja mielipidemittaukset aloitettiin.

Hongkong
Mielenosoittajat ovat miehittäneet Hongkongin katuja pitkään protestoidakseen Kiinan vaikutusvallan lisääntymistä vastaan.

Poliittinen kriisi on jälleen herättänyt keskustelun Hongkongin roolista Aasiassa ja sen ainutlaatuisesta, mutta vaikeasta asemasta verrattuna muuhun Kiinaan. Vuosikymmenten aikana Hongkong, Manner-Kiina ja lukuiset ulkomaalaiset yritykset ovat hyötyneet järjestelystä ”yksi maa, kaksi järjestelmää”, jossa Hongkongille on taattu itsemääräämisoikeus ja monia muita oikeuksia, joita ei ole muualla maassa.

Kun Kiina Mao Zedongin kuoleman jälkeen avautui muulle maailmalle, Hongkongista tuli tärkein portti muuhun maailmaan. Eikä asema muuttunut luovutuksen jälkeen, päinvastoin. Suuri osa Kiinan taloudellisesta laajenemisesta on rahoitettu Hongkongissa tehdyillä investoinneilla ja kiinalaiset yritykset ovat hankkineet pääomaa kaupungin pörssissä.

Hongkongista tuli Aasian tärkein rahoituskeskus, koska kaupungin kautta virtasi rahaa Kiinan markkinoille ja toiseen suuntaan. Kaupunki on edelleen tärkeässä asemassa. Mutta on epävarmaa miten kauan.

Näin arvioi Friedrich Wu, joka on taloustieteen professori ja Kiinan talouden kansainvälistymisen asiantuntija Singaporessa sijaitsevassa Nanyangin teknillisessä yliopistossa.

– Hongkongin tarina on tullut tiensä päähän. Siitä on tulossa jälleen yksi vähemmän tärkeä kiinalainen kaupunki, ja katumellakat ovat vauhdittaneet kehitystä, hän sanoo.

Wun mukaan Hongkongin talous nojaa kolmeen pylvääseen, mutta ne ovat nyt kaikki alkaneet huojua.

Friedrich Wu arvioi, että Hongkongin on yhä vaikeampaa houkutella monikansallisia yhtiöitä, kun Pekingistä ja Shanghaista on tullut modernimpia ja ne tarjoavat parempia kannustimia ja veroetuja samalla kun Hongkongin vetovoima vähenee mielenosoitusten takia.

Myös Kiina on liberalisoinut säännöksiään konttien kuljettamisesta maahan ja maasta ulos, mikä on heikentänyt Hongkongin asemaa Aasian keskussatamana. Kantonin, Shenzhenin ja Shanghain satamat ovat laajennusten myötä isompia kuin Hongkongin satama. Kolmas pylväs on Hongkongin asema rahoituskeskuksena.

Hongkong

 

  • Hongkong oli osa brittiläistä imperiumia 1800-luvun oopiumsodista lähtien aina vuoteen 1997 saakka, kun alue palautettiin Kiinan hallintaan. Hongkongilla on siitä lähtien ollut erityishallintoalueen asema Kiinan kansantasavallassa.
  • Aluetta johdetaan ”yksi maa, kaksi järjestelmää”-periaatteen mukaan ja kahden järjestelmän ylimenokausi kestää vuoteen 2047. Järjestelyn mukaan Kiinan kommunistinen puolue ja Pekingin keskushallinto hoitavat ulkomaanpolitiikkaa sekä puolustusta, mutta hongkongilaisilla on oma tuomioistuin, lehdistönvapaus ja oikeus valita poliittiset päättäjät itse. Todellisuudessa vain paikalliset vaalit ovat vapaat.
  • Kaupunkia johtaa hallintojohtaja, jonka valitsee 1 200 jäsenestä koostuva komitea. Komitea ei valitse henkilöä, jolla ei ole hyviä suhteita Pekingin keskushallintoon.
  • Noin puolet parlamentin jäsenistä valitaan suoraan ja vaalipiiriin kuuluvat toimialajärjestöt ja sidosryhmät nimittävät loput. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin puolet parlamentin jäsenistä on myötämielisiä Kiinan kommunistista puoluetta kohtaan.

 

– Hongkong on ollut rahoituskeskus, jossa kiinalaiset yritykset ovat hankkineet kovaa valuuttaa. Nyt rooli muuttuu. Ellei Hongkongin johto kohta saa järjestystä palautumaan, mitä epäilen, ei enää löydy kovin monta kansainvälistä yhteisösijoittajaa, jotka haluavat ostaa Hongkongin pörssissä liikkeelle laskettuja kiinalaisten yritysten osakkeita, Wu sanoo.

– Se jos mikä on poliittinen riski. Global Financial Centres -indeksin mukaan Shanghai ei ole enää kaukana Hongkongista rahoituskeskuksena. Vuoden 2019 syyskuun raportissa Shanghai meni Tokion ohi ja on nyt Hongkongista seuraavalla sijalla.

Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.

– Ei voi sanoa, että Hongkongin asema rahoituskeskuksena on ohi, Richard Harris painottaa.

Hän on Hongkongista käsin toimivan Port Shelter Investment -konsultointiyrityksen johtaja ja kokenut kommentoija ja sijoitusasiantuntija. Hän myöntää, että Hongkongin kuukausia kestäneet mielenosoitukset ovat osittain painaneet Hongkongin taloutta, mutta kertoo, että katumellakoita on erittäin rajatulla alueella, eivätkä ne vaikuta suurimpaan osaan Hongkongin asukkaista millään lailla. Siitä huolimatta, että turismi kärsii ja hyvätuloiset asukkaat siirtävät osan pääomastaan muualle, Hongkongin asema ei ole hänen mielestään uhattuna.

– Hongkong on erittäin tärkeä Kiinalle. Hongkongissa tavarat, ihmiset, palvelut ja pääoma saavat liikkua vapaasti ja kaupungilla on oma erillinen oikeusjärjestelmä ja sananvapaus. Kiina tarvitsee rajojensa sisällä alueen, jossa pääoma saa liikkua vapaasti globaalin mallin mukaisesti, Harris sanoo.

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana 73 prosenttia kiinalaisyhtiöiden listautumisista ulkomaisiin pörsseihin on tehty Hongkongin kautta ja vastaavasti 65 prosenttia ulkomaalaisista investoinneista Kiinaan tulee Hongkongin kautta. Richard Harris arvioi, että protestit eivät leviä Hongkongin ulkopuolelle.

– Kiinan ainoa vaatimus on, että protestit eivät leviä muualle maahan, ja on erittäin epätodennäköistä, että niin kävisi. Hongkongilaiset mielletään Manner-Kiinassa hemmotelluiksi. Emme tule näkemään vallankumousta Manner-Kiinassa ja tästä syystä emme tule myöskään näkemään Kiinan armeijaa Hongkongin kaduilla, hän mieltää.

”Hongkong on erittäin tärkeä Kiinalle. Hongkongissa tavarat, ihmiset, palvelut ja pääoma saavat liikkua vapaasti ja kaupungilla on oma erillinen oikeusjärjestelmä ja sananvapaus.”
Richard Harris, Port Shelter Investment Managementin johtaja

Keskustelu Hongkongin asemasta ja mahdollisuuksista mullistusten keskellä olevalla alueella on jatkunut pitkään. Manner-Kiinan modernein ja kansainvälisin kaupunki Shanghai on jo kauan sitten ohittanut kaupungin vilkkaimpana konttisatamana. Ja naapurimaakunnassa Shenzhen on kehittynyt kalastuskaupungista kunnianhimoiseksi teknologiakeskukseksi. Elokuussa Kiinan keskushallinto julkisti uuden suunnitelman, joka vahvistaa Shenzhenin asemaa edelleen. Mutta joillakin osa-alueilla Kiinan suurkaupungit ovat Hongkongista jäljessä.

Amerikkalainen ajatushautomo Heritage Foundation asettaa joka vuosi maailman vapaimmat taloudet paremmuusjärjestykseen. Hongkong on ollut johdossa viimeiset 25 vuotta. Kiina pitää tällä hetkellä sijaa 100 Namibian ja Papua-Uuden-Guinean välissä. Listan kakkonen, Singapore, on monella tavalla varteenotettavampi kilpailija. Singapore ja Hongkong ovat samankaltaisia monessa mielessä. Singapore sijaitsee myös lähempänä Kaakkois-Aasian ja Intian uusia kasvumarkkinoita.

Hongkong
Mielenosoittajat Hongkongissa toivovat länsimailta tukea heidän kamppailuunsa oikeuksistaan ja riippumattomuudestaan Kiinaan.

Vaikka Singaporessakin on kiinalainen kulttuuri, maantieteellinen sijainti kauempana Manner-Kiinasta on heikkous toimittaessa Aasian suurimman markkinan kanssa. Kiinan keskushallinto Pekingissä tuskin myöskään suhtautuu positiivisesti siihen, että Hongkongin asema luovutetaan jollekin alueen muulle maalle.

Todennäköisesti kaupunkien välinen kilpailu kovenee, mutta asetelma ei välttämättä ole mustavalkoinen, tai niin kuin konsultointi- ja neuvontayritys Dezan Shira & Associates kirjoittaa uudessa analyysissaan:

”Kun ulkomaalaiset sijoittajat päättävät asettua Hongkongiin, Manner-Kiinaan, Singaporeen tai johonkin muualle, he eivät pelkästään arvioi yksittäisten maiden vahvuuksia ja heikkouksia vaan myös sitä, miten ne istuvat laajempaan, koko Aasian kattavaan strategiaan.

Hongkong on jatkossakin tärkeä tekijä onnistuneelle Aasia-strategialle. Mutta kaupunkia, joka kerran merkitsi vakautta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, arvioidaan todennäköisesti jatkossa samojen mittareiden mukaan kuin muita aasialaisia kehittyviä maita, joiden poliittinen tilanne on vaikeasti ennakoitava.”

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?