valueaktier
Kirjoittanut:
Jens Møller Madsen

Mitä ovat arvo-osakkeet?

Alkuvuodesta arvo-osakkeet ovat herättäneet paljon keskustelua myös pörssimaailman ulkopuolella. Lyhyesti sanottuna ne ovat osakkeita, joiden hinnat eivät täysin heijasta niiden taloudellista arvoa. Niitä voi siis ostaa halvemmalla kuin mitä niiden arvo todellisuudessa on.

Osakkeet

Arvo-osakkeen käsite syntyi vuonna 1934, kun yhdysvaltalaiset ekonomistit Benjamin Graham ja David Dodd julkaisivat nyt jo klassikoksi muodostuneen teoksensa Security Analysis. Nykyään tunnetuin arvo-osakesijoittaja on epäilemättä yhdysvaltalainen Warren Buffett, josta on tullut yksi maailman rikkaimmista ihmisistä arvo-osakesijoituksilla. Tarkan ja perusteellisen tutkimuksen avulla hän on löytänyt alihinnoiteltuja osakkeita suhteessa niiden todelliseen arvoon.

Arvo-osakkeita voidaan määritellä ja valikoida monella eri tavalla. Perinteisesti arvoyhtiöiksi lasketaan suuret ja arvostetut yhtiöt, joilla on vakaat tuotot suhteessa muihin osakemarkkinoiden yhtiöihin. Esimerkiksi Coca-Cola on tyypillinen arvoyhtiö. Arvoyhtiöitä on kaikilla sektoreilla ja ne voivat olla suuria tai pieniä. IT-alalla toimiva IBM on tunnettu sellainen. Nokia luokiteltiin kasvuyhtiöksi parhaina aikoinaan vuosituhannen vaihteessa, kun taas nykyään sitä kuvaillaan arvoyhtiöksi.

Historiallisesti tarkasteltuna sijoitukset arvo-osakkeisiin ovat tuottaneet hyvin. Koronakriisin ja sen aiheuttaman kurssien voimakkaan laskun aikana arvo-osakkeet kuitenkin tuottivat selvästi heikommin kuin kasvuosakkeet. Alla olevasta kaaviosta käy ilmi, että kasvuosakkeet pärjäsivät arvo-osakkeita paremmin myös pitkälle vuoden loppuun saakka. Sitten suunta vaihtui ja arvo-osakkeet ovat nousseet vahvasti kasvuosakkeisiin nähden.

Value vs growth
Kasvuosakkeet kehittyivät hyvin vahvasti lähes koko viime vuoden. Sen loppuvaiheilla arvo-osakkeet alkoivat kuitenkin pärjätä näitä paremmin ja trendi on jatkunut kesään 2021 asti.

Tuottoeroa selittää lyhykäisyydessään se, että kasvuosakkeiden markkinoiden nousu viime vuonna perustui hyvin harvoihin osakkeisiin. Niin kutsuttujen FANGAM-yhtiöiden (Facebook, Amazon, Netflix, Alphabet (Google), Apple ja Microsoft) osakekurssit nousivat yli 50 prosenttia vuodessa (31.8.2020 mennessä paikallisessa valuutassa mitattuna). Ero ei siis johdu siitä, että arvo-osakkeet olisivat tuottaneet huonosti vaan siitä, että kasvuosakkeet kehittyivät räjähdysmäisesti vuonna 2020. Vuonna 2021 arvo-osakkeiden kehitys on sen sijaan ollut vahvaa verrattuna kasvuosakkeisiin.  
 

Nordean valikoimaan kuuluvat esimerkiksi Nordea Pohjois-Amerikka Osinko, Nordea Maailma Osinko sekä Nordea Vakaat Osakkeet -rahastot, joissa arvo-osakkeilla on suuri paino. 

 

Nordea Pohjois-Amerikka Osinko ja Nordea Maailma Osinko -rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy, joka on Suomeen rekisteröity rahastoyhtiö. Nordea 1 – Vakaat Osakkeet -rahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgiin rekisteröity rahastoyhtiö.

Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?