kvinna vid dator
Kirjoittanut:
Annika Hagstedt ja Jan Telford

Mitä korkorahastot ovat?

Korkorahastot ovat tärkeä osa monien sijoittajien salkkua, koska niihin liittyy useimmiten vähemmän riskejä kuin osakerahastoihin. Miten erilaiset korkorahastot sitten toimivat ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun sijoittaa korkomarkkinoille? Kysyimme tätä Nordean strategi Ville Korhoselta ja Nordea Fundsin myyntijohtaja Miia Hukarilta. 

Korot
Ville Korhonen
Ville Korhonen
Strategi, Nordea

Rahastosijoittajan kannattaa harkita hajauttamista erilaisiin omaisuuslajeihin sijoittamalla sekä osake- että korkorahastoihin. Näin oma salkku voi kestää paremmin monenlaisia markkinaolosuhteita. Riskien hajauttamisen lisäksi korkorahastot toimivat sijoitussalkun iskunvaimentimena pörssikurssien laskiessa. Korkorahastojen riskiprofiilit ja omistukset vaihtelevat, mutta useimmat niistä sijoittavat erityyppisiin joukkolainoihin. 

Mikä on joukkolaina ja millaisia joukkolainoja on olemassa? 

Nordean strategi Ville Korhonen kertoo, että joukkolaina on rahoitusväline, jossa ostaja lainaa rahaa liikkeeseenlaskijalle. Vastineeksi joukkolainan ostaja saa korkoa – sekä tietysti sijoittamansa pääoman takaisin lainan erääntyessä, kunhan liikkeeseenlaskija selviää maksuvelvoitteistaan. 

Joukkolainojen korko eli sijoittajalle maksettava tuotto vaihtelee. Valtioiden liikkeeseen laskemien vähäriskisten joukkolainojen tuotto-odotus on matala. Hyvin vakaina pidettyjen valtioiden – kuten Yhdysvaltojen tai Saksan – lainojen koroista puhutaan joskus riskittömänä tuottona.

Yrityslainoihin eli yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin liittyy valtionlainoja suurempi riski ja siksi niiden tuotto-odotus on korkeampi. Korkoeron suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi yrityksen luottoluokitus sekä likviditeetti. Edellinen kuvaa, kuinka todennäköisesti yritys pystyy maksamaan velkansa takaisin ja jälkimmäinen, miten paljon lainalla käydään kauppaa eli kuinka helposti ja nopeasti sijoittaja pystyy myymään omistuksensa.

Joukkolainojen erääntymiseen kuluva aika vaihtelee yhdestä yöstä vuosikymmeniin. Tätä kuvataan termillä joukkolainojen juoksuaika.

Nordean erityyppisiä korkorahastoja

Lyhyen koron rahastot ovat rahastoja, joiden keskimääräinen korkoriski (modifioitu duraatio) on noin vuosi. Esimerkkinä voidaan mainita Nordea Korko. Rahasto sijoittaa pankkien, yritysten, valtioiden ja kuntien joukkolainoihin sekä muihin korkoinstrumentteihin.

Pitkän koron rahastot voivat sijoittaa joko valtion- tai yrityslainoihin taikka molempiin. Yhteistä rahastoille on, että sijoitusten korkoriski ja juoksuaika ovat valtaosin yli vuoden. Esimerkkejä pitkän koron rahastoista ovat Nordea Valtionlaina AAA sekä Nordea Corporate Bond.

Rahastojen rahastot sijoittavat yleensä laajasti hajauttaen erityyppisiin joukkolainoihin sekä korkoinstrumentteihin pääosin muiden rahastojen kautta, mutta ne voivat tehdä sijoituksia myös suoraan. Nordea Säästö Korko on esimerkki tällaisesta rahastosta.

Miia Hukari
Miia Hukari
Myyntijohtaja, Nordea Funds

Mitä eroa on osakkeella ja joukkolainalla? 

Nordea Fundsin myyntijohtaja Miia Hukari kertoo, että suurin ero joukkolainoihin ja osakkeisiin sijoittamisessa on, että joukkolainalla on ennalta määritelty juoksuaika ja siihen liittyy yleensä pienempi riski kuin osakkeisiin. Pienempi riski selittyy sillä, että jos yhtiö asetetaan selvitystilaan (konkurssiin), joukkolainan haltija on etusijalla osakkeenomistajaan nähden, kun konkurssipesän varoja jaetaan.

Korkorahastoihin sijoittamalla voi myös varautua erilaisiin tilanteisiin rahoitusmarkkinoilla. Korkorahastoja pyritään rakentamaan niin, että ne toimivat eri tavoin eri markkinatilanteissa ja tarjoavat mahdollisimman hyvää riskikorjattua tuottoa.

Miten korkosijoituksen/joukkolainan tuotto muodostuu? 

Ville Korhonen valottaa korkosijoitusten tuoton muodostuvan kahdesta osasta: kuponkikorosta ja itse joukkolainan hinnasta.

1. Korko (kuponkikorko)

Lainanantaja saa säännöllisesti korkoa lainaamalleen summalle. Kuponkikorko on sitova ja lainaehdoissa ennalta määritelty. Liikkeeseenlaskijan on suoriuduttava maksuvelvoitteistaan ennen kuin se voi esimerkiksi jakaa osakkeenomistajille osinkoja.

Sana kuponki on peräisin ajalta, jolloin paperisista obligaatioista leikattiin kuponkeja, jotka vaihdettiin käteiseksi. Alla olevassa esimerkissä on kolmivuotinen kuponkilaina, jonka vuotuinen nimellinen korko on 8 % ja jolle maksetaan kuponkikorkoa neljännesvuosittain.

kupong

Esimerkissä saadaan 2 % korkoa 4 kertaa vuodessa. Kun joukkolaina erääntyy kolmen vuoden kuluttua, saadaan takaisin lainattu summa ja viimeinen 2 %:n kuponkikorko.

 

2. Joukkolainan hinta

Koska joukkolainoja voi ostaa ja myydä vapaasti markkinoilla, niiden osto- ja myyntihinnat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Korkomarkkinoilla ostetaan ja myydään joukkolainoja markkinahintaan, joka kuvastaa rahan kysyntää ja tarjontaa kulloisellakin hetkellä sekä mahdollista muutosta joukkolainan liikkeeseenlaskijan luottoriskissä.

Mitkä ovat suurimmat korkosijoituksiin liittyvät riskit?

Ville Korhosen mukaan korkomarkkinoille sijoitettaessa on otettava huomioon ennen kaikkea kaksi riskiä, jotka vaikuttavat siihen, mihin hintaan joukkolainoja voidaan ostaa tai myydä. Nämä ovat korkoriski ja luottoriski. 

Korkoriski (eli modifioitu duraatio) mittaa, miten herkästi joukkolainan hinta reagoi markkinakorkojen muutoksiin. Korkoriski kasvaa laina-ajan pidentyessä. Jos yleinen korkotaso nousee, joukkolainan hinta laskee ja päinvastoin. Mitä pidemmän laina-ajan joukkolainasta on kyse, sitä suurempia ovat muutokset sen hinnoissa. Lainan eräpäivän lähestyessä hinnat taas lähenevät lainan nimellisarvoa.

Luottoriski kuvaa, miten paljon sijoittajat luottavat, että rahaa lainaava taho pystyy maksamaan lainan takaisin korkoineen. Mitä epätodennäköisempänä sijoittajat pitävät lainaajan kykyä maksaa korot ja laina takaisin ajallaan, sitä korkeampaa riskimarginaalia (eli alempaa joukkolainan hintaa) sijoittajat vaativat joukkolainan liikkeeseenlaskijalta.

Mistä tietää, pystyykö yritys tai liikkeeseenlaskija maksamaan lainansa takaisin? 

Miia Hukari kertoo, että etenkin yrityslainoihin sijoitettaessa arvioidaan yrityksen takaisinmaksukykyä. Tärkeitä tekijöitä arvioinnissa ovat yrityksen rahoitusta kuvaavat tunnusluvut, esimerkiksi velkaantumisaste ja kassavirta.

Korkorahastojen salkunhoitajat eivät voi luottaa pelkästään luottoluokituslaitoksiin, vaan heidän on EU-sääntelynkin mukaan tehtävä aina oma arvionsa yhtiöistä. Yhtiön luottokelpoisuuteen voivat vaikuttaa muutkin riskit kuten se, miten hyvin ne huomioivat ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (englanniksi environmental, social and governance, ESG) liittyvät asiat. ESG-riskien on nähty toteutuvan yhä useammin viime vuosina.

Monet luokituslaitokset arvioivat joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuutta. Yksi tunnetuimmista luokittajista on Standard & Poor’s (S&P). S&P:n korkein luottoluokitus on AAA. Esimerkiksi Saksan valtiolla on korkein luokitus. Seuraavaksi paras luokitus on AA+, joka on tällä hetkellä Suomella. Asteikon heikoin luokitus on D eli ”default”, joka tarkoittaa yrityksen olevan konkurssissa.

Luottoluokitus

 

Yrityslainat jaetaan usein korkean luottoluokituksen (englanniksi investment grade) yrityslainoihin sekä matalan luottoluokituksen (englanniksi high yield) riskiyrityslainoihin. Korkean luottoluokituksen liikkeeseenlaskijoiden arvosana on vähintään BBB-.

Luottoriski kasvaa, mitä matalampi lainaajan luokitus on. Riskien noustessa myös lainasta vaadittava tuotto kasvaa. Jotkin korkorahastot sijoittavat yksinomaan joko investment grade - tai high yield -lainoihin.

Vihreät ja yhteiskunnalliset joukkolainat 

Vastuullinen sijoittaminen on noussut sijoitusmaailman megatrendiksi, ja yhtenä osana sitä on varsin uudenlainen lainatyyppi, vihreät joukkolainat. Niissä yritykset ottavat lainaa, joka on korvamerkitty erityisiin ympäristöhankkeisiin.

Lisäksi on olemassa yhteiskunnallisia joukkolainoja. Hiljattain on laskettu liikkeeseen erityisesti lainoja, joilla pyritään lieventämään koronapandemian taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia etenkin terveyden- ja sairaanhoidossa, koulutuksessa sekä pienyrityksissä.

Vihreät ja yhteiskunnalliset joukkolainat eivät ole hyväntekeväisyyttä, vaan lainoista maksetaan korkoa normaaliin tapaan. Ne voivat kuitenkin olla erityisen houkuttelevia, koska ESG-riskit on huomioitu lainoissa hyvin ja sijoitukset kohdistuvat ympäröivää yhteiskuntaa hyödyttäviin tarkoituksiin.

 

Nordea Korko -, Nordea Valtionlaina AAA -, Nordea Corporate Bond - ja Nordea Säästö Korko -rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy.

Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

 

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?