udvikling
Kirjoittanut:
Nordea Funds

Mitä ekonomistit ja strategit tarkoittavat korjausliikkeillä ja pörssiromahduksilla?

Kun pörssikurssit laskevat, media lainaa strategeja ja taloustieteilijöitä, jotka puhuvat korjausliikkeistä ja pörssiromahduksista. Mitä nämä tarkoittavat ja mitä eroa niillä on?

Osakkeet
Maailmanlaajuinen

Useimmilla maailman osakemarkkinoilla hinnat laskivat jyrkästi helmikuun lopulla. Laskun syynä oli koronaviruksen leviäminen ja pelko, että maailmantalouden kasvu hidastuu merkittävästi, jos virus aiheuttaa maailmanlaajuisen epidemian.

Kun osakekurssit (eli osakkeiden hinnat) laskevat lyhyessä ajassa huippulukemistaan yli 10 prosenttia, on kyseessä markkinoiden korjausliike. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on ollut 27 korjausliikettä. Keskimäärin pörssikurssit laskivat korjausliikkeiden aikaan 13,7 prosenttia, ja hintojen palautuminen korjausliikettä edeltäneisiin lukemiin kesti keskimäärin 4 kuukautta.

Toinen ekonomistien ja strategien käyttämä termi on pörssiromahdus, johon onneksi törmää huomattavasti harvemmin. Pörssiromahduksessa hinnat laskevat äkillisesti yli 20 prosenttia. Näin kävi esimerkiksi 19. lokakuuta 1987. Päivästä käytetään nimeä Black Monday. Yhdysvaltain eri pörssit laskivat 20–22 prosenttia, ja muun maailman pörssit tulivat perässä seuraavina päivinä.

Pörssiromahdusten ja ajanjaksojen, jolloin hinnat laskevat voimakkaasti (englanniksi myös bear market), jälkeen tarvitaan yleensä paljon pidempi jakso, jonka aikana kurssit palautuvat entisiin huippulukemiin. Viimeisin bear market koettiin Yhdysvalloissa lokakuusta 2007 maaliskuuhun 2009, kun maailmanlaajuinen finanssikriisi runteli markkinoita. Tällöin markinnat laskivat yli 50 prosenttia, ja kesti yli 4 vuotta, että pörssikurssit kapusivat takaisin lokakuun 2007 ennätyslukuihin.

Korjausliikkeiden ja romahdusten taustalla voi olla lukuisia syitä. Tautien leviäminen, valuuttojen voimakkaat arvonheilahtelut, luonnon katastrofit, hintojen raju nousu, korkotason nousu ja poliittiset konfliktit ovat vain muutamia esimerkkejä, jotka voivat laukaista levottomuuden pörsseissä.

Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat ovat kuitenkin käytännössä aina palautuneet entisiin ennätyksiinsä – ja jatkaneet kasvuaan uusiin huippulukemiin. Ainoa osakemarkkina, joka ei ole toipunut pörssiromahduksesta, on Japani. Maan osakemarkkinoita kuvaava Nikkei-indeksi kasvoi ennätykseensä kuplatalouden siivittämänä 29. joulukuuta 1989. Indeksin pisteluku oli tuolloin 38 915. Maaliskuun alkupuolella vuonna 2020 indeksin pisteluku oli noin 20 000.

Muistathan, että historiallisen kehityksen pohjalta ei välttämättä voi ennakoida tulevaa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?