Trash
Kirjoittanut:
Matti Tähtinen, Janne Kärki ja Hanna Veltheim

Kiertotaloudessa jäte täytyy miettiä uudelleen

Materiaali, tuote, käyttö, käytöstä poisto, jäte. Tämä lineaarinen ajatusmalli on hallinnut ajatteluamme kauan, mutta nyt se on vanhentumassa ja kiertotalousmalli on korvaamassa sen. Saapuessaan kiertotalous sysää monet alat – esimerkiksi vaatealan – nopeaan murrokseen.

ESG
Globaali
Näkemys

Ajattele, jos pukisit töihin lähtiessäsi yllesi vanhoista kartonkipakkauksista valmistetun paidan, joka näyttäisi aivan siistiltä ja oivalta. Tilasit sen ehkä nettikirpputorilta. Paita saapui kotiisi kierrätettävässä pakkauksessa, jonka palautit myöhemmin postin kautta. 

Tämä saattaa kuulostaa futuristiselta, mutta kyseessä ei ole tulevaisuuden skenaario. Jokainen sen osa on jo suomalaista liiketoimintaa: Infinited Fiber kehittää puuvillan kaltaisia vaatemateriaaleja mm.  kierrätyskartongista ja maatalousjätteistä. Kirpputorit, kuten Vähänkäytetty.fi ja Emmy.fi, ovat kehittymässä ostajan ja myyjän kannalta helpoiksi nettikaupoiksi. Kierrätysmateriaalista valmistettuja, postissa palautettavia myyntipakkauksia verkkokaupoille tarjoaa palveluna Repack.

Kyse on kiertotaloudesta.

Pikamuoti on vanhentumaisillaan

Ylläolevat esimerkit eivät ole poimittu vaateteollisuuden alalta sattumalta: se on vastuussa jopa 10 prosentista maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä, mikä on enemmän kuin globaali lento- ja laivaliikenne yhdessä.

Lisäksi se kuluttaa luonnonvaroja ja vettä, vie kallista peltopinta-alaa ja aiheuttaa kierrätyskelvotonta jätettä. Ympäristöhaitan ohella vaateteollisuuteen sisältyy eettisiä, esimerkiksi työntekijöiden työolosuhteisiin liittyviä ongelmia.

Pääsyyllinen vaateteollisuuden haitallisuuteen on kehittyvien maiden halpatuotannon hyödyntämisestä syntynyt pikamuotitrendi, jossa hinnat poljetaan alas ja vaatteet ovat lyhytikäisiä.

Pikamuoti on kuitenkin kohta tiensä päässä. Kiertotalous tekee tuloaan myös vaateteollisuuteen, samalla kun lisääntynyt kilpailu ja nettikaupat aiheuttavat pikamuotijäteille vaikeuksia tuottaa voittoa. Kuluttajat osaavat enenevissä määrin vaatia ympäristöystävällisyyttä ja eettisyyttä. On vain ajan kysymys, koska pikamuotia ryhdytään suitsimaan lainsäädännönkin kautta.

Käytännössä vaateteollisuuden kiertotalous voi tarkoittaa käytettyjen vaatteiden myynnin ja kierrätysmateriaalien lisäksi esimerkiksi Vaatepuun kaltaisten lainaamoiden yleistymistä sekä tietenkin alan nykyisten yritysten siirtymistä kohti kestävämpiä materiaaleja ja prosesseja.

Turtle

Tuote palveluna ja jakamistalouden alustat

Vaateteollisuus on näkyvä esimerkki kiertotalouden tarpeesta ja mahdollisuuksista. Kiertotaloutta voidaan kuitenkin soveltaa lähes kaikille aloille – ja uusia, lupaavia ratkaisuja onkin tulossa käyttöön kaikkialla rakentamisesta elintarviketeollisuuteen.

Kiertotalouden liiketoimintamalleja on niin ikään useita. Helpointa kiertotaloudeksi on mieltää kierrätykseen perustuva liiketoiminta, jossa hyödynnetään aiemmin jätteeksi päätyneitä materiaaleja. Muita tärkeitä kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat esimerkiksi tuote palveluna sekä jakamistalouden alustat.

Yllä mainitut palvelut – vaatelainaamo ja pakkaukset – ovat molemmat tuote palveluna -liiketoimintaa. Toisen alan esimerkiksi samasta liiketoimintamallista käy suomalainen 3stepIT, joka tarjoaa yritysasiakkailleen IT-laitteet palveluna. Käytännössä asiakas vuokraa haluamansa tietokoneet ja mobiililaitteet käyttöönsä. Kun laitekanta pitää uusia, 3stepIT kierrättää vanhat laitteet eteenpäin ja rahoittaa taas uusien hankkimisen. Palveluna voi Suomessa hankkia myös mm. työvaatteita, kuormalavoja, aurinkopaneeleja ja autoja.

Jakamistalouden suomalainen uranuurtaja on puolestaan Sharetribe, jonka alusta on suunniteltu vuokraus-, jakamis- tai myyntipalveluiden helppoon luomiseen. Sharetriben alustan avulla on perustettu mm. käytettyjen vauvantarvikkeiden, autonosien ja kameroiden vuokraus- tai myyntipalveluita. Myös suomalaisten suosima Tori.fi on jakamistalouden alusta.

Yllä kuvatuilla liiketoimintamalleilla on suuri merkitys jätteen vähentämisessä. Kun tuotteiden elinkaari pitenee, niiden valmistamiseen käytetyistä resursseista saadaan maksimihyöty ja tarve uusien resurssien käytölle vähenee. Samalla luodaan kysyntää laadulle: tuote palveluna ja jakamistalouden alustat toimivat molemmat parhaiten silloin, kun niissä liikkuvat tuotteet ovat kestäviä ja pitkäikäisiä.

Garbage pyramid
Jätehierarkian muiden tasojen kasvuvauhtia pitäisi jarruttaa, mutta kahden ylimmän tason kasvuvauhtia tulisi kiihdyttää.

Entä jos jäte olisikin melkein yhdentekevää?

Puhutaan kuitenkin vielä hieman kierrätyksestä. Kaikkein kiinnostavin kiertotalouteen liittyvä näkökulma piilee nimittäin jätteen käsitteen täydellisessä uudistumisessa.

Jätteen määrän vähentämiseksi on kehitetty niin sanottu jätehierarkia. Vaikka ei olisi kuullut itse termiä tai nähnyt sitä kuvaavaa pyramidia, sen keskeiset konseptit ovat tuttuja käytännössä kaikille: ensinnäkin jätteen määrää pitäisi kaikin tavoin vähentää. Vähennysten jälkeen jäljelle jäävä jäte tulisi yrittää kierrättää tuotteina tai edes materiaaleina. Kierrätyskelvottomasta jätteestä soveltuva osa hyödynnetään polttamalla energiana. Vain mahdollisimman pieni osa tulisi olla kaatopaikoille päätyvää jätettä.

Kaikki tämä on toki totta ja hyvää, mutta kiertotalouden näkökulmasta pyramidi on vajavainen. Se sisältää kyllä oikeat asiat, mutta kaksi tärkeintä tasoa sen huipulta puuttuvat. Ne ovat niin uusia, ettei niille ole edes vielä vakiintuneita suomenkielisiä nimiä.

Toiseksi ylin näistä on niin kutsuttu upcycling, eli arvoa lisäävä kierrättäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jätteeksi mielletystä materiaalista tehdäänkin jotain sen alkuperäistä arvoa parantavaa. Vaatealan esimerkki tästä on suomalainen Pure Waste, jonka paidat tehdään kokonaan tekstiiliteollisuuden jätteistä. 

Hierarkian ylimmällä tasolla on puolestaan niin kutsuttu regeneration eli materiaalia uudelleenmuodostava prosessi. VTT on kehittämässä esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja ja maatiloja varten innovaatiota, jossa mikrobit muuntavat jätteestä nousevan biokaasun muovin raaka-aineeksi tai jopa syötäväksi kelpaavaksi proteiiniksi

Nämä kaksi tärkeää porrasta ovat vielä hyvin alihyödynnettyjä ja alana aivan alkutekijöissään, mutta niissä piilee valtava potentiaali. Siinä, missä jätehierarkian muiden tasojen vauhtia tulisi jarruttaa, näiden kahden ylimmän tulisi kiihdyttää.

"Lineaarisen mallin sijaan liiketoiminnat suunnitellaan alusta alkaen kehämäisiksi, useimmiten usean erilaisen liiketoiminnan ekosysteemeiksi. "

Tämä liittyy ”jätteen” käsitteen uudelleenmäärittelyyn. Jäte ajatuksena nojaa vanhentuneeseen, lineaariseen ”take-make-waste”-malliin, jossa materiaali hyödynnetään tuotteen valmistamisessa, tuote otetaan käyttöön, ja elinkaarensa päässä tuotteesta tulee jätettä.

Kun kiertotalous lyö itsensä kunnolla läpi, jätteestä tulee hyvin pieni ja suhteellisen merkityksetön osa yhteiskunnan toimintaa. Lineaarisen mallin sijaan liiketoiminnat suunnitellaan alusta alkaen kehämäisiksi, useimmiten usean erilaisen liiketoiminnan ekosysteemeiksi. Ei ole jätettä, vaan on prosesseja, joissa materiaalit ja resurssit kiertävät toisiaan mahdollistaen. Tuolloin materiaalivirrat nähdään mahdollisuuksina. Uusia, merkittävästi jätteitä tuottavia prosesseja pidetään vajavaisesti suunniteltuina, eivätkä ne pääse koskaan käyttöön.

Vaikka matkaa tällaiseen tilanteeseen on vielä, tuo matka on kuitenkin jo alkanut. Tämä on tärkeää ymmärtää esimerkiksi uuteen liiketoimintaan sijoitettaessa. Kyseessä ei ole mikään ympäristökampanja, poliittinen liike tai trendi, vaan maapallon realiteetteihin perustuva, väistämätön ja koko yhteiskunnan läpileikkaava murros. Materiaalikierron hallinta on tärkeä osa toimitusketjua ja riskien hallintaa.

Tulevaisuudessa kaikki menestyvä liiketoiminta on joko kiertotalouden kanssa yhteensopivaa tai vaihtoehtoisesti perustuu sille kokonaan.

Terminologiaa avattuna

Kierrätys:

  • Downcycling: prosessi, jossa käytetty materiaali muunnetaan uusiokäytettävään muotoon, jossa sen laatu ja toiminnallisuudet ovat alkuperäistä materiaalia alhaisemmat. Usein kierrätys ja sen prosessit kuuluvat heikentävät laatua.
  • Upcycling: prosessi, jossa käytetty materiaali muunnetaan uusiokäytettävään muotoon, jossa sen laatu ja toiminnallisuudet ovat alkuperäistä materiaalia korkeammat.

Regenerative process: prosessi tai tuotantomenetelmä, joka palauttaa tai uusii materiaalien tai energian lähteitä osana kestävää ja resurssiviisasta järjestelmää.
 

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?