Novo Nordisk
Kirjoittanut:
Charlotte Holst

Kestävän kehityksen tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia

Lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet näkyvät yhä suuremmassa osassa maailman väestöä. Novo Nordiskissa tehdään työtä monella tasolla, jotta kaikki saavat hoitoa. Yhtiö tukee näin kestävän kehityksen tavoitetta numero 3. Työ liittyy uusiin lääkevalmisteisiin, mutta yritys haluaa lisäksi varmistaa, että mahdollisimman monet saavat lääkärinhoitoa ja että lihavuuden tunnustetaan olevan sairaus.

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 TAVOITETTA
Näkemys

sdg

Kestävän kehityksen tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia

Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.

Sarja: Nordea Funds Magazine tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja käsittelee artikkelisarjassaan jokaista 17:ää tavoitetta.

sdg

Kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikko, veritulpat. Lista lihavuuden aiheuttamista sairauksista on pitkä, ja lisäksi tulevat ylipainon aiheuttamat henkiset kärsimykset ja sosiaalinen stigma. Novo Nordiskin lihavuutta tutkivan yksikön johtaja Mads Tang-Christensen kirjoittaa yhtiön kotisivuilla julkaistussa lihavuutta käsittelevässä artikkelissa, että: ”Ylipainoiset ihmiset pyrkivät laihtumaan kaikin keinoin. Kehossa on kuitenkin monimutkainen järjestelmä, joka tekee työtä heitä vastaan.”

Novo Nordisk haluaa levittää juuri tätä näkemystä lihavuusongelmasta. Ylipaino ei johdu vain heikosta tahdonvoimasta, vaan se on seurausta useista fysiologisista, psykologisista ja geneettisistä tekijöistä sekä ympäristötekijöistä.

Lihavuus ja diabetes

  • Lihavuus on kakkostyypin diabeteksen ensisijainen aiheuttaja. Noin 80 prosenttia kakkostyypin diabetekseen sairastuneista on ylipainoisia.
  • Tällä hetkellä noin 13 prosenttia maailman aikuisväestöstä on lihavia. Alle 2 prosenttia heistä saa lääkehoitoa.

Lähteet: Tanskan Diabetesliitto ja Novo Nordisk

 

Graalin malja

Novo Nordiskissa tehdään monella tasolla työtä lihavuusepidemian torjumiseksi. Konkreettisella tasolla tutkijat pyrkivät kehittämään tehokkaita lääkkeitä lihavuuden hoitoon. He keskittyvät aivoihin, jotka ovat se taistelutanner, jossa luontainen halu ahmia kaloreita ja rationaalinen pyrkimys pysyä terveessä painossa käyvät kamppailua. Jotta ymmärrettäisiin lihavuutta, on ymmärrettävä, mitä aivoissa tapahtuu.

Mads Tang-Christensen ilmaisee asian siten, että kehon painon säätelyssä etsitään Graalin maljaa.

– Miksi esimerkiksi joku pystyy laihtumaan, mutta paino hiipii takaisin parissa viikossa, vaikka kalorien saanti ei lisäänny?, hän kysyy.

– Ikään kuin olisi olemassa jokin kytkin, joka mukauttaa ihmisen energiankulutusta siten, että laihdutuskuurin aikana menetetyt kilot tulevat takaisin, hän jatkaa.

Tutkimustiimi yrittää saada selville, missä aivojen kohdassa tämä ”kytkin” tarkkaan ottaen sijaitsee, ja tutkii, voidaanko siihen vaikuttaa lääkkeillä.

– Jos voidaan, pystymme ehkä jonain päivänä auttamaan lihavuudesta kärsiviä ihmisiä nollaamaan painonsa uuteen, terveempään lähtökohtaan. Jos onnistumme, voimme auttaa miljoonia lihavuudesta kärsiviä ihmisiä, Tang-Christensen kirjoittaa.

 

Lihavuusepidemia

  • Lihavuus on lähes kolminkertaistunut maailmanlaajuisesti vuoden 1975 jälkeen.
  • Suurin osa maailman väestöstä elää maissa, joissa ylipaino ja lihavuus tappavat ihmisiä enemmän kuin alipaino.
  • Maailmassa oli vuonna 2016 ylipainoisia tai lihavia alle viisivuotiaita lapsia oli 41 miljoonaa.
  • Samana vuonna ylipainoisia tai lihavia 5–19-vuotiaita lapsia ja nuoria oli yli 340 miljoonaa.

Lähde: WHO

Diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti kaupungeissa

Lihavuusepidemian pysäyttäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Se johtuu muun muassa Susanne Stormerin edellä mainitsemasta sosiaalisesta stigmasta. Lihavuuden näkemiseen sairautena suhtaudutaan epäilevästi, ja lihavuuden katsotaan olevan ihmisen omaa syytä.

Novo Nordisk käynnisti tämän vuoden alussa Cities Changing Diabetes -ohjelman, jolla halutaan kiinnittää huomiota lihavuuden ehkäisemiseen ja syihin. 19 kaupunkia viidellä mantereella keskittyy diabeteksen perimmäisiin syihin, joista lihavuus on ylivoimaisesti suurin.

– Teemme yhteistyötä kaupunkien viranomaisten ja muiden paikallisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on tehdä kaupungeista terveyttä edistäviä paikkoja sen sijaan, että terveet elämäntavat tehdään asukkaille vaikeammaksi – kuten yhä useammissa kaupungeissa tapahtuu. Tämä liittyy esimerkiksi liikennejärjestelyihin, liikuntamahdollisuuksiin ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuuteen, Stormer kertoo.

Diabetesta sairastavien määrä lisääntyy etenkin niissä kaupungeissa, joita ei ole suunniteltu liikuntaa silmällä pitäen. Joka paikkaan ajetaan autoilla ja pikaruokaa on helposti saatavilla kaikkialla.

Cities Changing Diabetes
Cities Changing Diabetes -ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä liikuntaa suurkaupungeissa. Kiinalaisen Tianjinin kaupungin asukkaita kuntoilemassa.

Pitkä ja kivinen tie

Konkreettinen työ kestävän kehityksen tavoitteiden parissa liittyy pitkälti välitavoitteiden tarkasteluun ja konkreettisiin keinoihin, joilla yritys voi vaikuttaa niihin kaikkiin. Susanne Stormer korostaa kestävän kehityksen kolmannen tavoitteen yhteydessä muun muassa välitavoitetta, jolla varmistetaan kaikille sellaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus, joihin heillä on varaa.

– Me pidämme sitä itsestään selvänä, mutta monissa maissa ei ole kattavia terveyspalveluja tai ne puuttuvat kokonaan. Voimme auttaa tekemällä parhaamme, jotta tuotteidemme jakelu on mahdollisimman tehokasta ja jotta tavoitetaan ne potilaat, jotka tarvitsevat tuotteitamme. Tarjoamme myös tuotteita eri hintaluokissa, Susanne Stormer valottaa.

Hän toteaa myös, että tie on pitkä ja kivinen ja että työtä on tehtävä monella tasolla.

– Lisäksi pyrimme edistämään parempia terveydenhuoltojärjestelmiä, puhumme potilaiden puolesta sekä tuemme potilasjärjestöjä, jotta ne pääsevät keskustelemaan hallitusten ja terveysviranomaisten kanssa, Stormer ynnää.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Vuonna 2015 maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 17 tavoitteesta, joiden avulla halutaan päästä vuoteen 2030 mennessä kestävämpään kehitykseen sekä ihmisten että maapallon kannalta. Kestävän kehityksen tavoitteita kutsutaan myös SDG-tavoitteiksi (Sustainable Development Goals). Tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, epätasa-arvon vähentämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävämpään kasvuun sekä laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän takaamiseen kaikille.

Lue lisää 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Täältä voit lukea lisää, miten vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä rakennuspalikoita Nordean Tähtirahastoissa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?