Bambus top
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Luonto kärsii, kun ihmiskunta syö säästöjään

Ihmiskunnan kulutukseen tarvittaisiin 1,75 maapalloa vuodessa. Luonto on ajettu yhä ahtaammalle. Maailman Luonnon Säätiö WWF on saanut IKEAn ja Carlsbergin kaltaiset yhtiöt asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja luomaan uudenlaisia, vastuullisia toimitusketjuja. Luonto ei kuitenkaan pelastu, elleivät paljon useammat yritykset ota vastuuta – myös niistä eläimistä ja kasveista, joita ihminen ei pysty hyödyntämään.

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 TAVOITETTA
Globaali
Ilmasto ja ympäristö

sdg

Kestävän kehityksen tavoite 15: Maanpäällinen elämä

Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Sarja: Nordea Funds Magazine tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja käsittelee artikkelisarjassaan jokaista 17:ää tavoitetta

sdg

YK:n alaisen kansainvälisen Ipbes-luontopaneelin äskettäin julkaiseman raportin mukaan miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Paneelissa on mukana tutkijoita 50 maasta.

– Eläinlajeja kuolee niin paljon, että kyseessä on tieteellisesti tarkasteltuna dinosaurusten kohtaloon verrattava joukkokuolema. Lajeja katoaa niin nopeasti, sanoo WWF Tanskan pääsihteeri, biologi Bo Øksnebjerg.

Luonto on ahtaalla

Maailmassa on vuosien 1990 ja 2015 välillä raivattu 290 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsiä, mikä vastaa koko Argentiinan pinta-alaa. Kolmasosa maailman koralliriutoista ja haista on uhanalaisia. Lähes puolet maailman uhanalaisista nisäkkäistä kärsii ilmastonmuutoksesta. Syöpälääkkeissä käytetyistä aineosista 70 prosenttia on peräisin luonnosta tai muokattu luonnon aineosista. Nämä aineosat ovat vaarassa hävitä, kun metsäkato etenee.

Lähde: WWF ja YK
 

WWF perustettiin vuonna 1961 suojelemaan ja säilyttämään luontoa. Järjestö on siitä lähtien tehnyt työtä monien YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa nyt esille nostettujen ongelmien parissa. Nykyään WWF tekee myös strategista yhteistyötä yritysten kanssa. Tavoitteena on vähentää yritysten ilmastoon, ympäristöön ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia, muuttaa logistiikkaketjuja sekä lisätä tietoisuutta ympäristöasioista ja kestävistä toimintatavoista.

– Yhteistyö johtaa usein innovaatioihin, Bo Øksnebjerg kertoo.

Esimerkiksi Tanskassa WWF on tehnyt Carlsberg-panimoyhtiön kanssa yhteistyötä muovin käytön vähentämiseksi. WWF ja Carlsberg ovat kehittäneet yhdessä tavan koota kuuden tölkin pakkaus uudenlaisen liiman avulla paljon parjattujen muovirenkaiden sijasta. Muovirenkaat saastuttavat ja ovat vaarallisia eläimille, jos ne päätyvät luontoon. Uusi luonnonmukainen liima on vähentänyt muovin käyttöä kuuden tölkin pakkauksissa 76 prosentilla.

– Ratkaisu tulee myös halvemmaksi Carlsbergille, Øksnebjerg korostaa. 

– Tämä on hyvä esimerkki yhteistyön myötä syntyvistä innovaatiosta, jotka auttavat yrityksiä toimimaan kestävämmin ja säästämään rahaa, hän sanoo.

Bambusproduktion
IKEA pyrkii pitkällä aikavälillä siihen, että kaikki sen tuotteet valmistetaan kierrätys- tai uusiomateriaaleista tai uusiutuvista materiaaleista. Yksi uusista materiaaleista on bambu. (Kuva: IKEA)

IKEA näyttää mallia

IKEA on yksi niistä yhtiöistä, jotka ovat jo pitkään kiinnittäneet huomiota luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön. Ruotsalainen huonekalujätti ja WWF olivat 1990-luvun alussa mukana ottamassa käyttöön FSC-sertifiointijärjestelmää, jolla varmistetaan metsien kestävä käyttö.

Vuonna 2002 ne ryhtyivät yhteistyöhön varmistaakseen, että IKEAn silloin yli 300 tavaratalon tuotteissa otetaan huomioon muun muassa metsien vastuullinen käyttö ja kestävä puuvillantuotanto.

Ajatus tuotannon vastuullisuudesta ei ole IKEAlle uusi, Tina Würgau Lindharth Tanskan IKEAn viestintäpäällikkö mainitsee.

– Visioomme ja arvoihimme sisältyy ajatus, että haluamme luoda parempaa arkielämää monille ihmisille. Jo 1970-luvulla IKEAn perustaja Ingvar Kamprad kirjoitti ”Huonekalukauppiaan testamentin”, jossa hän muun muassa sanoo, että luonnonvarojen tuhlaus on yksi ihmiskunnan pahimmista sairauksista, Würgau Lindharth siteeraa.

– IKEAssa vastuullisuus ei ole mikään päälle liimattu asia, vaan terveen järjen käyttöä, josta on etua ihmisille, ilmastolle ja liiketoiminnalle, hän sanoo.

Bambus IKEA
IKEA on luonut huonekalusarjan kestävästi kasvatetusta bambusta. Bo Øksnebjergin (WWF) mukaan se on hyvä esimerkki innovaatioista, joita syntyy kestävyysajattelun avulla.

IKEA tekee strategista yhteistyötä myös useiden muiden organisaatioiden kanssa. Se pyrkii esimerkiksi estämään lapsityövoiman käyttöä yhdessä Unicefin ja Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa.

– Teemme WWF:n kanssa yhteistyötä edistääksemme metsien entistä parempaa ja kestävämpää käyttöä. Olimme myös molemmat perustamassa Better Cotton Initiative  järjestöä, jonka tavoitteena on parantaa puuvillantuotantoa ja viljelijöiden oloja, Würgau Lindharth kertoo.

– Järjestöt ovat meille strategisia kumppaneita, jotka esimerkiksi antavat meille osaamiseensa perustuvaa neuvontaa. Ne myös toimivat vahtikoirina ja vaativat meiltä parannuksia, hän sanoo.

Yhteistyön tuloksena on sertifioitu muun muassa 30 miljoonaa hehtaaria metsää Venäjällä. Sadat vietnamilaiset metsätalousyritykset toimittavat IKEAlle sertifioitua akaasiaa, mikä vähentää paikallisiin metsiin kohdistuvia paineita. WWF ja IKEA torjuvat yhdessä laittomia hakkuita esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa, Romaniassa ja Kambodžassa. 

Vuonna 2017 IKEAn tuotteissa käytetystä puusta 77 prosenttia oli kestävästi tuotettua. Tavoitteena on nostaa tämä luku 100 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä – ja vuoden 2018 vuosikertomuksen mukaan se on mahdollista

Kestävästi tuotettua puuvillaa

Vuonna 2015 IKEA saavutti asettamansa tavoitteen, jonka mukaan 100 prosenttia tuotteissa käytetystä puuvillasta on kestävästi tuotettua. Vuonna 2016 IKEA käytti kaiken kaikkiaan 130 000 tonnia puuvillaa mm. pyyhkeisiin, vuodevaatteisiin ja huonekalujen verhoiluun. Se vastaa yhtä prosenttia koko maailman puuvillantuotannosta. IKEAlla on 420 tavarataloa 52 markkina-alueella. 

Lähteet: WWF ja IKEA

Tiennäyttäjä

Bo Øksnebjerg korostaa, että kun IKEAn kaltainen yhtiö asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, se saa aikaan näkyviä vaikutuksia.

– Ensinnäkin se osoittaa, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Kun muut yritykset pohtivat, onko tuotannon muuttaminen vastuulliseksi liian hankalaa, ne näkevät, että se on mahdollista. Näin saadaan myös mukaan koko tuotantoketju. Monet alihankkijat kertovat muille asiakkailleen, että nyt ne pystyvät toimittamaan vastuullisia tuotteita, hän kertoo. 

Kestävään tuotantoon siirtyminen on suuri päätös paikalliselle puuvillan viljelijälle tai metsänomistajalle. Se on kuitenkin helppo tehdä, kun IKEAn kaltainen yhtiö kertoo olevansa valmis ostamaan koko tuotannon. Juuri siksi kumppanuudet ovat pääsihteerin mielestä tärkeitä.

– Suuryritykset pistävät ensin vauhtia koko toimitusketjuun, ja sen jälkeen pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan kehitykseen. Siksi teemme aina suuryritysten kanssa sopimuksen, jonka mukaan ne voivat käyttää uusia asioita markkinoinnissaan, mutta me voimme myöhemmin hyödyntää uuttaa osaamista ja kokemusta saadaksemme muitakin yrityksiä toimimaan vastuullisemmin, Øksnebjerg kuvailee.

IKEA forsyning
Kun IKEAn kaltainen yhtiö valitsee vastuulliset materiaalit ja tuotannon, se vetää mukaansa koko toimitusketjun ja tekee päätöksen kestävään tuotantoon siirtymisestä helpommaksi yksittäisille viljelijöille tai metsänomistajille. (Kuva: IKEA)

Käännekohta on lähellä

Ihmiskunta käyttää nykyään vuosittain luonnonvaroja 1,75 kertaa nopeammin kuin mitä maapallon ekosysteemi pystyy uudistamaan. Bo Øksnebjerg ilmaisee asian niin, että ihmiskunta syö säästöjään. YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa numero 15 kiinnitetään huomiota juuri tähän kehityssuuntaan sekä eläin- ja kasvilajien tuhoutumiseen.

Tavoitteet numero 14 ja 15 nostavat Øksnebjergin mukaan esille suurimmat kipupisteet kestävän kehityksen tavoitteiden joukossa. Analyysien mukaan juuri näiden kahden tavoitteen saavuttamiseen on eniten matkaa. 

– Se on ironista, sillä vedenalainen ja maanpäällinen elämä ovat kaiken muun edellytys. Olemme silti toivottomasti jäljessä näistä tavoitteista, Øksnebjerg harmittelee.

– Siksi unelmoin siitä, että yritykset ottaisivat vastuuta myös niistä osista luontoa, joita ne eivät suoraan hyödynnä. Että ne haluaisivat auttaa luontoa yksinkertaisesti siksi, että se tarvitsee apua. Tiedän hyvin, ettei sitä pidetä johtoportaassa mitenkään itsestään selvänä, mutta yritysten on tärkeämpää kuin koskaan pitää huolta luonnosta, hän sanoo.

Kansainväliset jättiyhtiöt mukana työssä

WWF tekee yhteistyötä monien eri puolilla maailmaa toimivien yhtiöiden kanssa joko kansainvälisesti tai paikallisesti. Suomessa yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Nokia ja Stora Enso, Ruotsissa Volvo, Ikea, H&M, Strömma ja Nordea sekä Tanskassa Lego, Salling Group ja Ørsted. 

Lähde: WWF

Bo Øksnebjergiä harmittaa, että etenkin pienet ja keskisuuret yritykset jäävät jälkeen vastuullisuusasioissa. Monet pienet yritykset saattavat pohtia, pystyvätkö ne ylipäänsä vaikuttamaan kokonaistilanteeseen. Pääsihteeri korostaa, ettei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö ne pystyisi.

Pitkällä aikavälillä kehitys ruokkii itse itseään: mitä useammat yritykset pyrkivät vastuullisuuteen, sitä useammat tuottajat muuttavat toimintaansa vastuullisemmaksi. Silloin hinnat lähtevät laskuun, ja kilpailu kiristyy.

– Siksi voidaan sanoa, että olemme lähellä käännekohtaa. Myös luomun kohdalla tarjonta oli alussa vähäistä ja tuotteet kalliita, mutta nykyään hinta on laskenut ja tarjonta lisääntynyt, koska kysyntää on enemmän. Emme ole kaukana siitä, että volyymi on kasvanut riittävän suureksi, jotta hinnat lähtevät laskuun, Øksnebjerg sanoo.

Hän lisää, että on tärkeää murtaa ennakkoluulot, että vastuullinen tuotanto on kallista ja hankalaa.

– Se on helpompaa – ja tärkeämpää – kuin useimmat luulevat, sillä on olemassa monia järjestelmiä, joita yritykset voivat hyödyntää

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

  • Vuonna 2015 maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 17 tavoitteesta, joiden avulla halutaan päästä vuoteen 2030 mennessä kestävämpään kehitykseen sekä ihmisten että maapallon kannalta.
  • Kestävän kehityksen tavoitteita kutsutaan myös SDG-tavoitteiksi (Sustainable Development Goals).
  • Tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, epätasa-arvon vähentämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävämpään kasvuun sekä laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän takaamiseen kaikille.

Lue lisää 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta.

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Täältä voit lukea lisää, miten vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä rakennuspalikoita Nordean Tähtirahastoissa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?