Bakkafrost
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Bakkafrost: ”Luonnon hyvinvointi on meidänkin etumme”

Jos kalanviljely vahingoittaa luontoa, se näkyy välittömästi kalojen hyvinvoinnissa ja yhtiön tuloksessa. Lohentuottaja Bakkafrost pyrkii YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti muuttamaan toimintaansa aiempaa kestävämmäksi. Se suojelee meriympäristöä ja auttaa osaltaan ruokkimaan jatkuvasti kasvavaa väestöä.

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 TAVOITETTA
Näkemys
Teollisuusyhtiöt

sdg

Kestävän kehityksen tavoite 14: Vedenalainen elämä

Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.

Sarja: Nordea Funds Magazine käsittelee artikkelisarjassaan YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta.
 

sdg

Maailman väestö kasvaa ja terveellisten elintarvikkeiden tarve lisääntyy. Tulevaisuudessa kala on yksi tärkeimmistä proteiinin lähteistä, jolla ruokitaan suuri osa väestöstä. Maailman meret ovat kuitenkin monin paikoin saastuneita ja ylikalastettuja. Teollisuudelle asetetaankin suuria vaatimuksia, jotta tulevaisuudessa voidaan sekä tuottaa enemmän kalaa että varmistaa terve meriympäristö.

Lohenviljely on tehokas eläinproteiinin lähde, mutta jos tuotantoa halutaan lisätä, se on tärkeää tehdä vastuullisesti. Tätä mieltä on myös Bakkafrost, Färsaarien suurin lohenviljelijä. Vastuullisuus onkin Pohjois-Atlantilla toimivan voimavara tulevaisuuden lohentuotannossa.

– Kun aloitimme kalanviljelyn vuosina 1979–80, sen vaikutuksista ympäristöön tiedettiin vasta hyvin vähän. Nyt tiedämme, että sillä on suuri merkitys. Jos kalanviljely vahingoittaa luontoa, se näkyy välittömästi kalojen hyvinvoinnissa ja yhtiön tuloksessa. Mitä paremmin luonto voi, sitä paremmin toimintamme sujuu. Luonnon hyvinvointi on siis meidänkin etumme, Bakkafrostin toimitusjohtaja Regin Jacobsen sanoo.

Regin Jacobsen
Regin Jacobsen on toiminut Bakkafrostin toimitusjohtajana vuodesta 1989 lähtien. Yhtiö ryhtyi ensimmäisten joukossa harjoittamaan lohenviljelyä Färsaarilla vuonna 1979. Kuva: Bakkafrost

Maailman väestö kasvaa

YK:n mukaan maailman väestön odotetaan kasvavan 7,5 miljardista vuonna 2017 noin 9,7 miljardiin vuonna 2050. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan vuonna 2050 maailman väestön ruokkimiseen tarvitaan 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nykyään.

Lähde: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö

– Färsaarten suurimpana lohentuottajana meillä on suuri vastuu, sillä lohentuotanto on yksi maailman nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista, Regin Jacobsen toteaa.

Vuonna 2017 Bakkafrost käynnisti laajan vastuullisuussuunnitelman nimeltä ”Healthy Living Sustainability Plan”. Sen avulla halutaan pitää huolta ympäristöstä, täyttää tulevaisuuden tarpeet ja turvata liiketoiminnan pysyminen terveellä pohjalla.

Pyrkimys vastuullisuuteen vastaa kuluttajien toiveita. Sekä asiakkaat että sijoittajat ovat runsaan 10 vuoden aikana alkaneet kiinnittää siihen yhä enemmän huomiota.

– Kuluttajat haluavat tietää, miten tuotteet on tuotettu, mistä ne ovat peräisin, mitä ne sisältävät ja miten niiden tuotanto on vaikuttanut luontoon. Nämä asiat kiinnostavat asiakkaita, mutta myös sijoittajia ja ihmisiä yleensäkin, Jacobsen kuvailee.

Hänen mukaansa yhä useammat asiakkaat maksavat mielellään korkeamman hinnan laadukkaasta ja vastuullisesti tuotetusta lohesta.

Bakkafrost
Bakkafrost on Färsaarten suurin lohen tuottaja. Yhtiöllä on 19 kalanviljelylaitosta 17 vuonossa. Se tuotti 44 600 tonnia lohta vuonna 2018. Kuva: Bakkafrost

Verkkojen kyllästämisestä luovuttu

Bakkafrost on uudistanut tuotantoaan paljon. Kalanviljelylaitoksissa on muun muassa luovuttu kuparin käytöstä valtavien verkkojen kyllästämisessä. Kuparia käytetään alalla edelleen estämään muun muassa levien tarttuminen verkkoihin.

– Olemme luopuneet kuparin käytöstä, sillä se on ympäristölle haitallista. Sen sijaan pesemme verkot kahden viikon välein kehittämällämme menetelmällä. Siinä on valtavasti työtä, mutta näin vältetään kuparin ympäristövaikutukset vuonoissa, Regin Jacobsen kertoo.

Myös Bakkafrostin itse valmistaman kalanruoan koostumusta muutettiin vuosi sitten. Nykyään rehusta ja siihen käytettävistä raaka-aineista poistetaan penisilliinijäämät ja muut haitalliset aineet.

– Vaikka raja-arvot alitettiin jo aiemmin, pystyimme tekemään rehusta vielä puhtaampaa. 100 viime vuoden aikana nähty teollistuminen on saastuttanut meriä aina vain enemmän. Lisäksi meriin päästetään paljon erilaisia aineita, jotka rikastuvat ravintoketjussa, Jacobsen sanoo.

– Kuvitellaan vaikka maailman merillä liikkuvia laivoja – niiden kaikkien köli tai pohja on käsitelty, sillä laivojen pohjan kasvusto hidastaa kulkunopeutta ja lisää siten öljyn kulutusta. Ravut ja muut pieneläimet syövät pohjasta irtoavia aineita, ja sitä kautta ne päätyvät lopulta myös lohiin, hän kuvailee.

– Pystymme kuitenkin tekemään raaka-aineistamme puhtaampia, minkä ansiosta pitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi ja lohemme ovat puhtaampia.

Bakkafrost
Bakkafrostin kalanviljelylaitokset ovat Färsaarten vuonoissa. Jos luontoa vahingoitetaan, se näkyy kalojen hyvinvoinnissa välittömästi. Siksi on myös Bakkafrostin edun mukaista pitää huolta meriympäristöstä, Regin Jacobsen sanoo. Kuva: Bakkafrost

Tavoitteena ympäristösertifiointi

Bakkafrostin Healthy Living Sustainability Plan -suunnitelma käynnistyi kaksi vuotta sitten. Siihen sisältyy myös avoimuus sekä vastuullisuuteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän työn tekeminen näkyväksi kuluttajille ja sijoittajille. Suunnitelmaa edelsi useiden vuosien työ, jossa kiinnitettiin huomiota sekä eläinten hyvinvointiin että ympäristöön.

Vuonna 2013 useat maailman suurimmista lohentuottajista käynnistivät yhdessä Global Salmon Initiative (GSI) -hankkeen, jossa ne sitoutuivat hankkimaan ASC-sertifikaatin koko viljellyn lohen tuotannolleen vuoteen 2020 mennessä. Bakkafrost oli mukana hankkeessa ja on siitä lähtien tehnyt määrätietoista työtä saadakseen tuotantonsa 100-prosenttisesti ympäristösertifioiduksi. Vuonna 2018 yhtiön kalanviljelylaitoksista seitsemän oli sertifioituja, ja tänä vuonna odotetaan seuraavien seitsemän laitoksen saavan sertifioinnin.

Ympäristösertifiointi

Aquaculture Stewardship Council (ASC) on riippumaton kansainvälinen järjestö, jonka arvostettu vesiviljelyalan ASC-ympäristösertifiointi kohdistuu kalanviljelylaitoksiin ja muuhun vesiviljelyyn. Muun muassa Maailman Luonnon Säätiö WWF suosittelee ASC-merkittyjä tuotteita. Tavoitteena on, että vesiviljely nousee merkittävään rooliin maailman ravinnontuotannossa ja että negatiiviset ympäristövaikutukset minimoidaan.

Lähteet: Aquaculture Stewardship Council ja WWF

Alan johtavien yhtiöiden yhteistyöllä on ollut merkittävä vaikutus. Kun yhtiöt suojelevat meriympäristöä ja kehittävät ympäristöystävällistä sekä lääkejäämistä vapaata rehua yhdessä, yritysten ei tarvitse selviytyä yksin lohitäin kaltaisista haasteista. Lohitäitä torjutaan monissa paikoissa lääkkeillä ja muilla aineilla, jotka vaikuttavat sekä meriympäristöön että kalan laatuun elintarvikkeena.

– Vastuullisuudessa on tärkeintä, että ylipäänsä aletaan tarkastella ja dokumentoida omaa työtä, jotta voidaan edetä oikeaan suuntaan. Ei ole varmaa, saavutetaanko tavoitteet yhdessä, kahdessa vai kolmessa vuodessa. Se ei edes ole välttämätöntä, sillä kyse on ennen kaikkea prosessista. Muutaman vuoden kuluttua voidaan kuitenkin nähdä, että paljon on saatu aikaan, Regin Jacobsen korostaa.

Hänen mukaansa voi olla hankalaa päästä alkuun tuotannon muuttamisessa vastuullisemmaksi. Se on kuin lähtisi kiipeämään vuorelle tietämättä mitään vuorikiipeilystä.

– Mutta kun muutaman vuoden kuluttua katsotaan taaksepäin, voidaan todeta, että onnistuihan se. Olemme saaneet aikaan muutoksia monilla osa-alueilla. Painopisteemme on ollut ennen kaikkea kalanviljely meressä. Nyt olemme siirtyneet tarkastelemaan pakkauksiamme ja niiden muuttamista, mikä voi olla taas uusi vuori kiivettäväksi, Jacobsen sanoo.

Hän on vakuuttunut pystyvänsä viiden vuoden kuluttua katsomaan taaksepäin ja toteamaan, että Bakkafrost on päässyt eteenpäin tälläkin osa-alueella.

Bakkafrost otti käyttöön ensimmäiset vastuullisuusstrategiansa 10 vuotta sitten eli kauan ennen YK:n kestävän kehitykset tavoitteiden laatimista. Tavoitteet on kuitenkin viime vuosina otettu vähitellen osaksi yhtiössä tehtävää työtä. Vuonna 2018 Bakkafrost liittyi virallisesti YK:n Global Impact -aloitteeseen, ja nykyään se tekee aktiivisesti työtä 10:n tavoitteen parissa.  Yksi niistä on tavoite 14 eli vedenalainen elämä.

"Bakkafrost on ollut liikkeellä ajoissa ja päättänyt panostaa vastuullisuuteen. Se on nykyään suuri vahvuus yritykselle."
Kolbjørn Giskeødegård, osakeanalyytikko, Nordea Markets

"Vastuullisuuteen kannattaa panostaa"

Kolbjørn Giskeødegård on osakeanalyytikko Nordea Marketsissa, ja hänen erikoisalansa on lohenviljely. Hän on aiemmin nostanut Bakkafrostia esille yhtiön kurssinousun vuoksi. Hänen mielestään vastuullinen tuotanto on oikea tie sekä Bakkafrostille että muille alan yrityksille.

– Bakkafrost on ollut liikkeellä ajoissa ja päättänyt panostaa vastuullisuuteen. Se on yrityksen suuri vahvuus. Vastuulliseen tuotantoon kiinnitetään nykyään paljon huomiota markkinoilla, ja sen merkitys kasvaa jatkossa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että yrityksen on nykyään tärkeää panostaa vastuullisuuteen, Kolbjørn Giskeødegård painottaa.

Lax
”Sustainability” merkitsee myös taloudellista vastuullisuutta, mutta taloudellinen vastuullisuus ei ole vastuullista, jollei varmisteta, että ympäristö voi hyvin pitkällä aikavälillä, Bakkafrostin toimitusjohtaja Regin Jacobsen korostaa. Kuva: Bakkafrost

Biokaasua ja vastuullisuutta

Vuonna 2018 yhtiö kertoi myös uudesta rakennushankkeestaan. Se rakentaa biokaasulaitoksen, joka kierrättää kaikki lohentuotannosta peräisin olevat jätteet ja toimittaa lannoitetta färsaarelaisille viljelijöille. Laitos valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2019 lopussa.

– Färsaarilla ei ole koskaan ollut biokaasulaitosta, sillä se ei ole ollut kannattava ratkaisu viljelijöille. Nyt kun tuotantomme kasvaa, näemme että laitoksella on merkitystä ympäristön kannalta, vaikka sen rakentaminen ei ehkä olekaan meille taloudellisesti tuottavaa. Se vähentää vaikutuksia, joita toiminnastamme kohdistuu vuonoihin, Regin Jacobsen sanoo.

– Viljelijöille se tarkoittaa, että he voivat lannoitteiden avulla kaksinkertaistaa tuotantonsa ja säästää keinolannoitteiden tuonnissa. Samalla tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä asukkaille, hän luettelee.

Jacobsenin sanoin investointi ”tasapainotetaan taloudellisesti”, mutta siitä ei odoteta varsinaista voittoa. Yhtiön hallitus tai sijoittajat eivät silti ole vastustaneet sitä.

– Sijoittajamme ovat nähdäkseni yhtä mieltä rahan käyttämisestä siihen, että koko toiminnasta tehdään vastuullista. Tällä on merkitystä pitkän aikavälin kasvun ja yhteiskunnallisen hyväksynnän kannalta. Emme toimi vastuullisesti pitkällä aikavälillä, jollemme tee asioita kunnolla, Jacobsen kiteyttää.

– ”Sustainability” merkitsee myös taloudellista vastuullisuutta, mutta taloudellinen vastuullisuus ei ole vastuullista, jollei varmisteta, että ympäristö voi hyvin pitkällä aikavälillä, hän päättää.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

  • Vuonna 2015 maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 17 tavoitteesta, joiden avulla halutaan päästä vuoteen 2030 mennessä kestävämpään kehitykseen sekä ihmisten että maapallon kannalta.
  • Kestävän kehityksen tavoitteita kutsutaan myös SDG-tavoitteiksi (Sustainable Development Goals).
  • Tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, epätasa-arvon vähentämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävämpään kasvuun sekä laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän takaamiseen kaikille.

Lue lisää 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta.

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Täältä voit lukea lisää, miten vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä rakennuspalikoita Nordean Tähtirahastoissa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?