Bananer
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Rumat vihannekset ja sinkkubanaanit ehkäisevät ilmastonmuutosta

Lähes kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta menee hukkaan joka vuosi. YK:n mukaan ruokahävikin osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on noin kymmenesosa. Päivittäistavaraketju Rema 1000 on alkanut vähentää ruokahävikin määrää rumien vihannesten ja aiempaa pienempien leipäpakkausten avulla. Sekä elintarvikkeiden valmistajat että kuluttajat ovat lähteneet innolla mukaan.

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 TAVOITETTA
Näkemys

sdg

Kestävän kehityksen tavoite 12: Vastuullista kuluttamista

Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys, puolittaa maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjun kaikissa vaiheissa.

Sarja: Nordea Funds Magazine tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja käsittelee artikkelisarjassaan jokaista 17:ää tavoitetta.

sdg

Osta enemmän, maksa vähemmän. Tämä logiikka on jyllännyt vuosikymmenten ajan supermarketeissa kautta maailman. Kun mainoksissa lukee ”Ota 3, maksa 2”, asiakkaat ostavat jatkuvasti leipää, maitoa ja lihaa yli oman tarpeensa. Päivittäistavaraketju Rema 1000 päätti 11 vuotta sitten luopua tästä tavasta, jotta asiakkaat voisivat ostaa edulliseen hintaan vain sen, mitä he todella tarvitsevat. Reman ratkaisu herätti alalla suurta hämmästystä. Ketju sai kuulla toimivansa päivittäistavarakaupan kannalta vastuuttomasti.

– Tiesimme kyllä, että tulos heikkenisi lyhyellä aikavälillä. Näimme kuitenkin asian niin, että pitkällä aikavälillä vaikutus voisi olla positiivinen, Rema 1000:n ostojohtaja Anders Jensen sanoo.

Kauppaketju teki 11 vuotta sitten muutoksen, jolla se halusi vähentää ruokahävikkiä. Nykyään sitä pidetään yhtenä tämän osa-alueen pioneereista.

– Silloin kukaan ei vielä puhunut ruokahävikistä. Meidät haukuttiin perusteellisesti, kun kerroimme luopuvamme suuriin kappalemääriin perustuvista tarjouksista. Nykyään hävikkiä halutaan vähentää kaikilla tasoilla, ja se näkyy myymälöissämme, Jensen kertoo.

Maailmanlaajuinen ruokahävikki

  • Vajaa kolmasosa kaikesta koko maailmassa vuosittain tuotetusta ruoasta – noin 1,3 miljardia tonnia – menee hukkaan. Ruokahävikin määrä vastaa noin puolta koko maailman viljantuotannosta.
  • Maailman ruokahävikin arvo on kaiken kaikkiaan noin 680 miljardia dollaria teollisuusmaissa ja 310 miljardia dollaria kehittyvissä maissa.
  • Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuotuinen ruokahävikki on 95–115 kiloa henkeä kohti. Saharan eteläpuolisissa maissa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa määrä on noin 6–11 kiloa henkeä kohti.

Lähde: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO

Pienemmät leipäpussit, vähemmän ruokahävikkiä

Rema 1000 kiinnitti ensimmäisen kerran huomiota ruokahävikkiin vuonna 2008. Sen jälkeen kauppaketjussa on ryhdytty vähitellen vähentämään sitä. Muun muassa leipäpakkauksia on pienennetty siten, että asiakas voi ostaa kerralla kuusi sämpylää 12:n sijasta. Muutos tehtiin vuonna 2015, kun Tanskan ympäristönsuojeluviraston virallisista luvuista kävi ilmi, että viimeisellä käyttöpäivällä merkittyjen leipien ja leivonnaisten osuus Tanskan koko ruokahävikistä oli 11 prosenttia – eli 29 000 tonnia leipää vuodessa.

– Näin sen omassa keittiössäni. 12 sämpylän pakkauksesta ehti yleensä aina homehtua kaksi tai kolme sämpylää ennen kuin saimme ne syötyä, Anders Jensen kertoo.
Rema 1000 korvasi yhdessä leipää valmistavan Lantmännen Schulstadin kanssa kahdeksan suurta leipäpussia pienemmillä pakkauksilla. Kilohinta pysyi kuitenkin samana.

– Se heikensi silloin tulosta, mutta pidemmällä aikavälillä olemme kuroneet tappion kiinni. Pienemmät pakkaukset ovat monien kuluttajien mieleen. Lisäksi on paljon yksineläjiä, Tanskassakin 1,4 miljoonaa, jotka valitsevat usein pieniä pakkauskokoja, Jensen toteaa.

Ostojohtajan mukaan ruokahävikkiä syntyy kolmessa vaiheessa: tuotannossa, myymälöissä ja kuluttajien kodeissa. Kaikki kolme vaihetta ovat tärkeitä, jos ruokahävikkiä halutaan aidosti vähentää. Siksi Jensenille on tärkeää sekä tehdä uusia sopimuksia toimitusketjun kanssa että selittää kuluttajille, miksi pakkaukset pienenevät.

– Jotkut asiakkaat kyselevät vieläkin, miksei meillä ole kolmen mehupullon tai 10 omenan tarjouksia. Suuria pakkauskokoja ja määriä on ennen pidetty hyvän tarjouksen tunnusmerkkeinä. Kuluttajille on haasteellista opettaa, että hinta on edelleen edullinen, vaikka he ostaisivat vain sen verran kuin oikeasti tarvitsevat. Mitä enemmän tuomme asiaa esille, sitä paremmin se kuitenkin aletaan ymmärtää, Jensen sanoo.

– Monet asiakkaat vaativat nykyään vastuullisuutta. Lisäksi he esittävät itse ehdotuksia, jotka liittyvät ruokahävikin ja pakkausmateriaalien vähentämiseen sekä vastuullisuuteen yleensäkin, hän lisää.

Ruokahävikkiä vastaan

Rema 1000 on Stop Spild Af Mad  kuluttajaliikkeen (”lopeta ruoan tuhlaus”) innostamana ottanut käyttöön useita keinoja vähentää ruokahävikkiä, muun muassa:

  • Suuriin kappalemääriin perustuvista tarjouksista on luovuttu. Yksittäinen tuote on edullinen määräalennusten sijasta.
  • Hedelmä- ja vihannesosastolla on siirrytty kappalemääräisestä hinnoittelusta enemmän siihen, että asiakkaat punnitsevat tuotteet itse. Tuottajien ei silloin tarvitse hävittää hedelmiä ja vihanneksia, joiden keskimääräinen koko ei vastaa yksikköhintaa.
  • Päiväystuotteet myydään halvemmalla. Kun vain vähän aikaa säilyvien tuotteiden hintaa alennetaan, asiakas voi sekä säästää rahaa että vähentää ruokahävikkiä.
  • ”Sinkut” on nostettu esille. Kööpenhaminassa sijaitsevan Valbyn Rema 1000  myymälä on kehottanut asiakkaitaan valitsemaan jäljelle jääneet sinkkubanaanit sen sijaan että he ostaisivat aina kokonaisen tertun. Käytössä on kylttejä, joissa lukee esimerkiksi ”Ota minut, olen sinkku”. Suomessa vastaavia kylttejä on käytössä esimerkiksi Prismoissa. Valbyn myymälä on vuoden aikana pelastanut noin 18 000 banaania.
  • Yksityisten ihmisten puutarhoissa kasvaneista omenoista on tehty tuoremehua. Vuonna 2017 pelastettiin yli 300 tonnia omenoita.
  • Myyntiin on otettu entistä pienemmät leipäpakkaukset ja kaksiosaiset leikkelepakkaukset.

Lähde: Rema 1000 ja Stop Spild Af Mad

 

”Helpoin tapa osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan”

Kun Rema 1000 päätti vuonna 2008 kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, se ryhtyi yhteistyöhön Selina Juulin kanssa. Selina Juul on Stop Spild Af Mad -kuluttajaliikkeen perustaja ja tuonut ruokahävikkiä esille paikallisesti Tanskassa ja myös kansainvälisesti.

Nykyään hän tekee yhteistyötä EU:n, YK:n sekä monien maiden hallitusten ja kansainvälisten yritysten kanssa ruokahävikin vähentämiseksi. Hän on mukana niin sanotuissa Champions 12.3  yhteenliittymässä ja toimii YK:n kestävän kehityksen osatavoitteen 12.3 kansainvälisenä lähettiläänä. Osatavoite liittyy ruokajätteen määrän puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Selina Juul sanoo suoraan, että kaikkien on otettava vastuuta ruokahävikin vähentämisestä.

– Helpoin tapa torjua ilmastonmuutosta on vähentää ruokahävikkiä. Kestävän kehityksen tavoitteet voi olla vaikea hahmottaa, mutta tämä on yksittäiselle ihmiselle konkreettinen mahdollisuus toimia. Uskon, että tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Stop Spild Af Mad  liike on kasvanut niin suureksi. Kun ei heitä ruokaa hukkaan, säästää myös rahaa ja voi vaikuttaa siihen, että vähemmän eläimiä teurastetaan ihmisravinnoksi, hän sanoo.

Ruokahävikkiä torjuva kansanliike

Selina Juul perusti vuonna 2008 Facebook-sivun nimeltä Stop Spild Af Mad. Seuraajia alkoi tulla paljon, ja kolme kuukautta myöhemmin Rema 1000  ketju otti yhteyttä häneen ja käynnisti yhteistyön.

Stop Spild Af Mad tunnetaan nykyään kaikkialla maailmassa. Selina Juul on viime vuosina pitänyt yli 300 luentoa tanskalaisissa ja kansainvälisissä kokouksissa, muun muassa 7 500:lle liike-elämän edustajalle Nordic Business Forumissa. Vuonna 2013 hänelle annettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto. Äskettäin hän sai myös Honour of Ekotopfilm Award  palkinnon, jonka on aiemmin saanut muun muassa USA:n entinen varapresidentti Al Gore.

Lähde: Stop Spild Af Mad

Selina Juul haluaa vähentää hävikkiä 70–80 prosenttia, sillä hänen mielestään nollatasolle ei ole realistista pyrkiä. Juul uskoo, että vuonna 2030 ruokahävikin vähentäminen on itsestään selvää koko pellolta pöytään  ketjussa eikä siitä tarvitse enää keskustella erikseen länsimaissa.

Etenkin tuottajat pyrkivät varmistamaan, että ruoka ja raaka-aineet hyödynnetään paljon entistä tehokkaammin. Stop Spild Af Mad on solminut kumppanuussopimuksen muun muassa Alfred Pedersen & Søn  puutarhan, Rema 1000 -ketjun ja Salling Groupin kanssa. Sopimuksen mukaan vihannekset, jotka olivat ennen liian rumia myytäväksi, otetaan nyt myyntiin supermarketeissa.

– Rumat vihannekset viedään käsistä. Ne ovat asiakkaiden mielestä ihania, sillä niitä voi hyvin käyttää keitoissa tai pataruuissa sen sijaan että ne vain heitettäisiin pois. Tämä on loistava esimerkki kaupan, tavarantoimittajan ja kansalaisjärjestön uudenlaisesta yhteistyöstä, Juul sanoo.

Osasta rumia tomaatteja tehdään ketsuppia, mutta osa myydään yhdessä käyrien kurkkujen ja epämuodostuneiden paprikoiden kanssa kakkosluokan vihanneksina. Landbrug Fyn  lehden mukaan kyse on jopa noin 100 tonnista vihanneksia vuodessa. Tämä vastaa yhdestä kahteen prosenttia Alfred Pedersen & Sønin koko tuotannosta.

Vuonna 2018 tanskalaisissa kaupoissa myytiin kaiken kaikkiaan 75 tonnia rumia vihanneksia, ja tänä vuonna jo syyskuussa päästiin yli 65 tonniin.

– Järjestely on hyvä myös viljelijän kannalta, sillä hän saa tuottoa niistäkin vihanneksista, jotka muuten menisivät hukkaan. Tällaiset kumppanuudet tarjoavat lisäarvoa sekä tuottajalle että kuluttajalle, ja vähennämme ruokahävikkiä. Siksi Stop Spild Af Mad pyrkii laajentamaan toimintaa useampien yrityskumppanien kanssa – myös Pohjoismaiden rajojen yli, Juul kertoo.

Ruokahävikkiä on mitattava

EU:n komissio on päättänyt, että kaikkien 28 jäsenmaan on vuodesta 2020 lähtien rekisteröitävä ja mitattava elintarvikejätteensä ja ruokahävikkinsä. Tavoitteena on puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä, mikä on myös yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Lähde: EU

Yhteistyökumppanuudet ovat tärkeitä myös Rema 1000  ketjulle. Anders Jensenin mukaan se ei halua tehdä paljon eri asioita, vaan oikeita asioita. Päivittäistavaraketju voi vaikuttaa paljon enemmän, kun se käy vuoropuhelua sellaisten tahojen kanssa, joilla on alan asiantuntemusta.

– Nyt keskitymme muun muassa auttaamaan kuluttajia tähteiden hyödyntämisessä. Toisenlaisissa oloissa kasvanut sodan jälkeinen sukupolvi osaa tehdä hyvää ruokaa mistä tahansa ja syö myös tähteet. Me muut säästelemme niitä, mutta heitämme kuitenkin pois parin päivän päästä. Haluamme yhdessä Selina Juulin kanssa tutkia, miten voimme auttaa ja innostaa ihmisiä hyödyntämään kaiken heidän ostamansa ruoan. Eniten ruokahävikkiä syntyy edelleen kuluttajien kodeissa, hän toteaa.

Selina Juul
Selina Juul tekee yhteistyötä hallitusten ja kansainvälisten yritysten kanssa vähentääkseen kuluttajien, kauppojen ja tuottajien ruokahävikkiä. Tässä hän puhuu Nordic Business Forumissa 7 500 liike-elämän edustajalle.

Selina Juul korostaa, että Pohjoismaissa ollaan menossa oikeaan suuntaan.

– Menemme todella vahvasti eteenpäin tällä osa-alueella. Uskon, että viidestä kymmeneen vuoden kuluttua ruokahävikki on vähentynyt huomattavasti muuallakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

– Haasteet ovat suurimmat Aasiassa ja Afrikassa. Kehittyvissä talouksissa yhä useammat rikastuvat ja keskiluokka kasvaa, kun ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissään – mikä on tietysti hyvä asia heidän kannaltaan. He pyrkivät länsimaista tuttuun elämäntapaan, jossa perheellä on kaksi autoa ja lihaa syödään paljon. Meidän on keskityttävä nyt näihin maihin, sillä ruokahävikki kasvaa niissä pian yhtä suureksi kuin meillä, Juul painottaa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

  • Vuonna 2015 maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 17 tavoitteesta, joiden avulla halutaan päästä vuoteen 2030 mennessä kestävämpään kehitykseen sekä ihmisten että maapallon kannalta.
  • Kestävän kehityksen tavoitteita kutsutaan myös SDG-tavoitteiksi (Sustainable Development Goals).
  • Tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, epätasa-arvon vähentämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävämpään kasvuun sekä laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän takaamiseen kaikille.

Lue lisää 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta.

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Täältä voit lukea lisää, miten vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä rakennuspalikoita Nordean Tähtirahastoissa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?