Banaanin reilu hinta on tie vastuullisuuteen
Kirjoittanut:
Charlotte Holst

Banaanin reilu hinta on tie vastuullisuuteen

Eettinen kansainvälinen kauppa voi vähentää eriarvoisuutta. Kun pienviljelijöille taataan riittävä toimeentulo, rakennetaan kestävää yhteiskuntaa ja autetaan saavuttamaan useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on tunnetun Reilun kaupan merkin lähtökohta. Tarkastelimme lähemmin sen vahvaa eettistä brändiä ja kestävän kehityksen tavoitetta 10.

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 TAVOITETTA
Globaali

sdg

Kestävän kehityksen tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen 

Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.

Sarja: Nordea Funds Magazine tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja käsittelee artikkelisarjassaan jokaista 17:ää tavoitetta.

sdg

26 maailman rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin väestön köyhempi puolikas eli 3,8 miljardia ihmistä*. Tämä on vain yksi esimerkki siitä valtavasta eriarvoisuudesta, jota kestävän kehityksen tavoite 10 pyrkii vähentämään.

Jos yhtälö halutaan ratkaista, on muun muassa varmistettava vakaat taloudelliset olot köyhimpien maiden viljelijöille ja työntekijöille. Tämä on tunnetun Reilun kaupan merkkijärjestelmän tavoite.

– Eriarvoisuuden vähentäminen on Reilun kaupan ydin. Teemme työtä taloudellisten erojen kaventamiseksi siten, että viljelijät saavat tuotteistaan reilun hinnan, jotta he voivat rakentaa vahvoja paikallisia yhteisöjä, Tanskan Reilun kaupan johtaja Camilla Erika Lerberg sanoo.

Camilla Erika Lerberg
Camilla Erika Lerberg, Reilun kaupan Tanskan toimintojen johtaja. (Kuva: Fairtrade)

Kun ostoskoriinsa poimii kahvipaketin tai banaanitertun, jossa on pieni sinivihreä merkki, auttaa parantamaan maailman köyhimpien maiden viljelijöiden elinoloja. Tämä näyttää herättävän vastakaikua kuluttajissa. Vuonna 2018 Reilun kaupan tuotteiden myynti nousi Suomessa yli 263 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 13 prosenttia. Kehitys jatkuu sekä Suomessa että kansainvälisesti.

– Meidän kannaltamme on hieno asia, että kuluttajat ovat alkaneet toden teolla kiinnostua siitä, mistä tuotteet tulevat ja miten ne on tuotettu. En usko, että läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset vähenevät tulevaisuudessa, Lerberg sanoo.

Fairtrade

  • Laatumerkkejä myöntävä Stichting Max Havelaar perustettiin Alankomaissa vuonna 1988. Suomessa se aloitti toimintansa vuonna 1995. Tavoitteena oli maailman köyhimmissä maissa elävien pienviljelijöiden tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi kohtelu.
  • Vuonna 2003 otettiin käyttöön nykyinen kansainvälinen sertifiointimerkki.
  • Mukana on nykyään 74 tuottajamaata, ja Reilun kaupan piirissä on 1,7 miljoonaa viljelijää ja työntekijää.
  • Vuonna 2016 Reilun kaupan viljelijöille ja työntekijöille maksettiin maailmalaajuisesti 150 miljoonaa euroa Fairtrade Premium -lisää.

Lähde: Fairtrade

Lähes 50 prosenttia kasvaneet tuotot

Saattaa tuntua siltä, että ostosten tekeminen lähikaupassa ja Norsunluurannikolla toimivan kaakaonviljelijän työehdot ovat äärettömän kaukana toisistaan. Reilun kaupan tuotteiden ostaminen tukee kuitenkin kestävän kehityksen tavoitetta 10.

Vuonna 2017 tehtiin laaja selvitys**, joka perustuu yli 500 riippumattomaan Reilua kauppaa koskevaan tutkimukseen. Sen mukaan viljelijät hyötyvät merkittävästi siitä, että järjestelmä takaa tuotteille tietyn hinnan – ja turvaa siten myös viljelijöiden toimeentulon. Esimerkkinä voidaan mainita banaanimarkkinat, joilla Reilu kauppa on tutkimuksen mukaan auttanut viljelijöitä kasvattamaan saamiaan tuottoja noin 49 prosenttia enemmän kuin tavanomaisessa kaupassa.

Köyhimpien viljelijöiden taloudellinen tilanne kaipaa kipeästi parannusta. Vaikka toimeentulomahdollisuudet ovatkin YK:n mukaan kohenemassa, tulot jakautuvat epätasaisesti. Rikkain 10 prosenttia ansaitsee jopa 40 prosenttia koko maailman yhteenlasketuista tuloista. Köyhin 10 prosenttia saa 2–7 prosenttia.

– Kolumbialaisten banaaniviljelmien työntekijät ovat kertoneet, että vaikka he ovat raataneet 10–12 tuntia, he joutuvat silti laittamaan lapsensa nukkumaan nälkäisinä. Tällaiset kokemukset auttavat ymmärtämään, keiden elämään voimme vaikuttaa ja miten suuresta eriarvoisuudesta on kyse, Camilla Erika Lerberg korostaa.

Maailman köyhimmissä maissa elävät viljelijät ja työntekijät kasvattavat noin 70 prosenttia maailman elintarvikkeista. Jos he saavat riittävän toimentulon, se parantaa Fairtrade-järjestön Tanskan toimintojen johtajan mukaan kestävyyttä monin tavoin.

– Jos viljelijät saavat banaaneistaan reilun hinnan, he voivat elää ihmisarvoista elämää ja huolehtia itsestään ja perheestään. Se lisää itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa, ja lisäksi he saavat tuottoa, jotta voivat hoitaa viljelysmaitaan kunnolla, lähettää lapsensa kouluun, kehittää omaa osaamistaan ja niin edelleen. Askel askeleelta rakennetaan kestäviä paikallisia yhteisöjä, Lerberg painottaa.

Børn i skole
Viljelijöille maksetaan Reilun kaupan lisää, joka voidaan käyttää esimerkiksi lasten koulunkäyntiin. (Kuva: Fairtrade)

Taloudellinen turvaverkko

  • Vaikka maailmanmarkkinahinta laskisi, Reilun kaupan viljelijöille taataan minimihinta, joka lähtökohtaisesti kattaa heidän tuotantokustannuksensa.
  • Kun markkinahinta nousee ja ylittää minimihinnan, myös Reilun kaupan hinta nousee.
  • Viljelijät saavat myös Reilun kaupan lisää. Heidän muodostamansa osuuskunnat päättävät, miten se käytetään. Lisä voidaan käyttää esimerkiksi uuden koulun rakentamiseen, ympäristön parantamiseen tai terveysaseman toimintaan.

Lähde: Fairtrade

Vahvimpia yhdessä

Fairtrade-järjestön toiminta perustuu yhteistyöhön: yhdessä olemme vahvempia. Viljelijät muodostavat osuuskuntia, jotta he pystyvät toimittamaan suurempia tuote-eriä ja siten vahvistamaan asemaansa markkinoilla suhteessa ostajiin.

Fairtrade varmistaa tuotteiden reilun hinnan lisäksi, että viljelijät saavat ylimääräisen rahasumman eli lisän. He päättävät itse, mihin se käytetään. Jotkut yhteisöt rakentavat koulun tai terveysaseman. Jotkut käyttävät rahat parempien viljelymenetelmien kehittämiseen tai koulutuksen tarjoamiseen. Lisällä on siis tarkoitus parantaa paikallisia oloja.

Tansaniassa toimiva Mount Meru Flowers on rakentanut vedenjakelujärjestelmän puhdasta juomavettä varten, antanut paikallisille lapsille mahdollisuuden käydä koulua ja tarjonnut työntekijöille koulutusta.

– Meillä on ammattiyhdistys, ja palkat perustuvat tiettyihin vähimmäisvaatimuksiin, jotka ovat tällä hetkellä korkeammat kuin hallituksen asettamat vaatimukset. Siksi saamme parempaa palkkaa kuin muualla. Saamme myös Reilun kaupan lisän, jonka viljelmä käyttää erilaisiin hankkeisiin, kuten kouluihin ja korottomiin lainoihin niille, joilla ei ole varaa ottaa pankkilainaa erittäin korkeiden korkojen vuoksi, kukkaviljelmillä työskentelevä Hamida Kilongo kertoo.

Hamida Kilongo
Hamida Kilongo on yksi tansanialaisen Mount Meru Flowers -osuuskunnan työntekijöistä. Fairtrade-järjestö on parantanut tämän paikallisyhteisön elämää. (Kuva: Fairtrade)

Fairtrade parantaa myös tasa-arvoa. Camilla Erika Lerberg mainitsee esimerkiksi Norsunluurannikolla CAYAT Cocoa -osuuskunnassa työskentelevän Awa Traoré Bamban tarinan.

– Hän aloitti vastaanottovirkailijana ja yleni kahdessa vuodessa osuuskunnan yli 3 000 jäsenen johtajaksi muun muassa tarjoamamme johtamiskoulutuksen ansiosta. Hän on todella fiksu ja innostava nainen. Näillä ihmisillä on valtavasti tahtoa ja rohkeutta, ja hän on yksi esimerkki siitä, miten nopeasti ihminen voi edetä, kun siihen annetaan mahdollisuus.

Awa Traoré Bamba
Teksti: Awa Traoré Bamba Norsunluurannikolta on edennyt lyhyessä ajassa tuhansien työntekijöiden esimieheksi. (Kuva: Fairtrade)

Ilmasto on yksi pääteemoista

Fairtrade kiinnittää huomiota myös ilmastoon. Viljelijät saavat koulutusta siinä, miten he voivat jatkaa viljelyä sääolosuhteiden muutoksista huolimatta ja saavat yhtä suuren sadon ilman myrkyllisiä kemikaaleja.

– Ilmasto on aina ollut yksi Fairtrade-järjestön painopisteistä, ja siihen liittyvä viljelijöille annettava koulutus on esimerkki siitä, miten kunnollisilla tuloilla varmistetaan, että muut kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan, Camilla Erika Lerberg sanoo.

– Kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Jos viljelijöillä ei ole vastuullisen tuotannon edellyttämää osaamista, emme pysty torjumaan ilmastonmuutosta. Heidän on saatava tuottoa, jotta he pystyvät hankkimaan tällaista osaamista, ja se onnistuu, kun heidän taloudellinen tilanteensa on kunnossa, hän sanoo.

Tuotteita ja yrityksiä

Suomessa on myynnissä yli 1 200 erilaista Reilun kaupan tuotetta.

Esimerkiksi seuraavista tuoteryhmistä on saatavilla Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita:

  • Kahvi, tee, mehut ja kaakao
  • Hedelmät
  • Hunaja ja sokeri
  • Mausteet
  • Riisi
  • Soija
  • Viini
  • Kukat ja puuvilla
  • Kosmetiikka
  • Kulta
  • Urheilupallot

Lähde: Fairtrade

Lisän käyttämättä jättäminen johtaa pois sulkemiseen

Fairtrade ei myy pelkästään banaaneja, kahvia ja muita tuotteita. Se myy myös etiikkaa. Siksi on ratkaisevan tärkeää seurata ketjun kaikkia osia: kylvöä, sadonkorjuuta, jalostusta ja kuljetusta. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät vaatimukset on täytettävä kaikissa vaiheissa.

Samanaikaisesti on pidettävä tiukasti silmällä sitä, että rahat päätyvät oikeaan paikkaan. Fairtrade käyttää laajaa valvontajärjestelmää, josta vastaa saksalainen FLOCERT-yhtiö. Jolleivät vaatimukset täyty, seurauksena voi viime kädessä olla osuuskunnan sulkeminen pois järjestön piiristä.

Fairtrade-järjestössä tuotepäällikkönä toimivan Andreas Hansenin mukaan yksi yleisimmistä syistä on, että rahat eivät päädy viljelijöille asti. Kauppias ostaa tuotteet osuuskunnalta ja maksaa sille koko summan. Rahat on tarkoitus tilittää edelleen viljelijöille. Jollei niin tapahdu, osuuskunta suljetaan pois järjestön piiristä. Toinen syy pois sulkemiseen voi olla se, että maksettua lisää ei käytetä asianmukaisesti paikallisen yhteisön hyödyksi.

– Joskus käy niin, että tuotteiden ostajan osuuskunnalle maksamaa lisää ei koskaan käytetä, vaan se päätyy jonkun pankkitilille, Hansen sanoo.

– Valvonta on tärkeää uskottavuuden kannalta, mutta Fairtraden haasteena ovat myös vaikeat olosuhteet, Camilla Erika Lerberg sanoo.

– Teemme monien tuottajien kanssa työtä maissa, joissa käydään sotaa äärimmäisen köyhyyden keskellä. On mahdotonta valvoa 100-prosenttisesti jokaista pienintäkin asiaa. Emme väitä olevamme täydellisiä, mutta teemme koko ajan työtä, jotta asiat sujuisivat mahdollisimman hyvin, hän alleviivaa.

Arbejdsforhold
Fairtrade-järjestön alaisuudessa toimivien osuuskuntien on täytettävä useita ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä vaatimuksia.

Mitä kaukaisten maiden asiat minulle kuuluvat?

Fairtrade on riippuvainen myönteisestä julkisuudesta sekä siitä, että kuluttajat pitävät Reilua kauppaa tärkeänä jatkossakin. Vaikka vastuullisuus onkin vahvasti nousussa, kilpailu kuluttajien suosiosta on Camilla Erika Lerbergin mukaan kovaa.

– Olemme iloisia eettiseen kulutukseen liittyvistä trendeistä ja kehityksestä, mutta olemme silti huomanneet, että viestiä voi olla vaikeaa saada menemään perille. Vastuullisuudesta puhutaan paljon ja laaditaan ohjelmia ja strategioita, mutta tiedottamiselle ei ole paljoa tilaa, eikä meidän asiamme ehkä ole yhtä yksinkertainen kuin muiden. Yli 8 000 kilometrin päässä olevat viljelijät ja työntekijät eivät ole koskaan olleet suuri myyntivaltti, hän sanoo.

– Mitä se minua liikuttaa, mitä niin kaukana tapahtuu? Täällä on helpompi ajatella, että lapsille kannattaa ostaa ympäristömerkittyjä tuotteita. Laajoja asiayhteyksiä voi olla vaikeampi myydä, hän sanoo.

Lerberg on kuitenkin sitä mieltä, että jos toivomme muutosta ja haluamme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, painavia asioita on pidettävä esillä, kuten tasa-arvon edistämistä maailman köyhimpien ihmisten työoloja parantamalla.

– Meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, mitä maapallon toisella puolella tapahtuu, ja nähdä laajat asiayhteydet. Me olemme kaikki saman ravintoketjun osia, hän sanoo.

 

*Esimerkki on otettu vuonna 2019 julkaistusta hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportista.

**Tuorein tutkimus Fairtrade-järjestön vaikutuksesta – ”The impact of Fairtrade: A review of research evidence 2009–2015” – on julkaistu vuoden 2017 lopulla. Laajan kirjallisuustutkimuksen on tehnyt Overseas Development Institute (ODI), ja se kattaa seitsemän vuoden ajanjakson.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

  • Vuonna 2015 maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 17 tavoitteesta, joiden avulla halutaan päästä vuoteen 2030 mennessä kestävämpään kehitykseen sekä ihmisten että maapallon kannalta.
  • Kestävän kehityksen tavoitteita kutsutaan myös SDG-tavoitteiksi (Sustainable Development Goals).
  • Tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, epätasa-arvon vähentämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävämpään kasvuun sekä laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän takaamiseen kaikille.

Lue lisää 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta.

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Täältä voit lukea lisää, miten vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä rakennuspalikoita Nordean Tähtirahastoissa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?