Paris
Kirjoittanut:
Charlotte Holst ja Nina Azoulay

Jääkö ilmastonmuutos koronan varjoon?

Jäädytetäänkö ilmastotoimet koronan vuoksi pitkäksi aikaa? Tällä hetkellä vaikeuksissa olevia yrityksiä tuetaan, jotta ne selviytyisivät tilanteesta. Kenellä on enää varaa kehittää kestäviä polttoaineita ja investoida niihin? Kuka uskaltaa määrätä ympäristöveroja ja painostaa vaikeuksissa olevia toimialoja? Kenellä on varaa olla tekemättä mitään?

Maailmanlaajuinen

Koronaviruskriisin keskellä on käynyt täysin selväksi, että ihmiskunta on pelottavan haavoittuvainen, kun siihen kohdistuu voimia, joita emme pysty hallitsemaan. 

Juuri siksi hälytyskellojen pitäisi soida erityisen kovaa koko ihmiskuntaa uhkaavan ilmastokriisin vuoksi. Parhaillaan jylläävä korona aiheuttaa vakavia seurauksia yksinkertaisesti vain nopeammin kuin ilmastonmuutos.

– Myös ilmastonmuutos on hallitsematon ja tuhoisa luonnonvoima, jollemme toimi nopeasti. Siksi ilmastotoimissa on vedettävä yhtä köyttä. Ilmastopolitiikkaa täytyy vahvistaa nyt, jotta emme menetä enempää arvokasta aikaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan,  Kööpenhaminan yliopiston taloustieteen professori Peter Birch Sørensen kirjoitti äskettäin Politiken-lehdessä. Hän on aiemmin toiminut Tanskan ilmastopaneelin neuvonantajana ja puheenjohtajana.

Birch ei ole ainoa, jonka mielestä nyt on juuri oikea ajankohta tehdä täyskäännös vihreään suuntaan. Muun muassa Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) pääekonomisti Fatih Barol vaatii, että nyt kun taloutta joka tapauksessa elvytetään miljardiluokan tukipaketeilla, ohjenuoraksi on otettava vastuullisuus. 

– Meillä on nyt ratkaiseva hetki, kun suuret taloudet valmistelevat elvytyspaketteja. Niistä on tehtävä sellaisia, että niillä tuetaan taloudellisesti oikeanlaisia hankkeita, jotta siirtyminen puhtaaseen energiaan toteutuu mahdollisimman kannattavasti.

Koronaviruskriisin myötä maailman hiilidioksidipäästöt ovat olleet odotettua pienemmät, mikä ei liene mitenkään yllättävää. IEA:n mukaan pitkän aikavälin ilmastotoimet ja vihreiden ratkaisujen kehittäminen muun muassa energiasektorilla ovat kuitenkin uhattuina.

Europa
Satelliittikuvat kertovat hiilidioksidipäästöjen vähentyneen Euroopassa maaliskuussa, kun useissa maissa suljettiin suuria osia yhteiskunnasta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Lähde: Euroopan avaruusjärjestö

Miten käy ilmastotavoitteiden?

Kun talous kasvaa hitaasti tai jopa kutistuu, muut teemat kuten ilmastonmuutos voivat ainakin tilapäisesti poistua agendalta. Joissain maissa ainakin tietyillä toimialoilla näyttää käyneen juuri näin. Tanskassa ilmailu- ja kuljetusala sekä maatalous ovat juuri pyytäneet hallitusta laskemaan tavoitetasoa ja lykkäämään useita ehdotuksia, joiden avulla Tanskassa olisi voitu saavuttaa ilmastotavoitteet. Dansk Luftfart -toimialajärjestön johtaja Michael Svane on kertonut Politiken-lehdelle, että keskeistä ilmastorahastoa koskevaa suositusta on tarkoitus tarkastella uudelleen. Suunniteltu rahasto perustuu matkustajilta perittäviin maksuihin. 

– Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa meillä ei ole tuloja eikä matkustajia. Siksi meidän on pakko tarkastella suosituksia uudelleen, hän kertoo lehdelle. 

Työnantajia edustavan Dansk Industrin toimitusjohtaja Lars Sandahl ehätti kuitenkin Twitterissä vaatimaan malttia:

– Ilmastotoimia ei saa lykätä. Meidän on pidettävä kiinni kunnianhimoisista tavoitteista, joiden mukaan Tanska on vihreän kasvun edelläkävijä. Investoimme, selviydymme kriisistä ja huolehdimme siitä, että talous säilyy kilpailukykyisenä ja voi viedä vihreitä ratkaisuja muualle, luoda työpaikkoja ja vaikuttaa asioihin maailmanlaajuisesti.

Lars Sandahl
Dansk Industri -työnantajajärjestön toimitusjohtaja Lars Sandahl pitää kiinni siitä, että tie ulos koronakriisistä kulkee vihreän kasvun kautta.

Tanskan Greenpeacen ilmasto- ja ympäristöasioista vastaavan Helene Hagelin mielestä yritykset pyytävät juuri nyt yhteiskunnalta apua, jotta ne pääsisivät eteenpäin oikeaan suuntaan.

– On hyvin lyhytnäköinen ratkaisu, jos pyrkimystä vihreään suuntaan ei oteta huomioon koronakriisin ratkaisussa. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Jos haluamme saada kilpailuetua tulevaisuuden markkinoilla, on nimenomaan oltava paras vihreässä ajattelussa. Poliittiselta kannalta katsottuna nyt on todellakin mahdollisuus saada muutos aikaan suuressa osassa yritysmaailmaa, jos tukipaketteja myönnetään sillä ehdolla, että yritysten on muututtava vihreämmiksi, hän sanoo.

2000-luvun finanssikriisin jälkeen YK vaati vuonna 2009 uudistuksia, joille annettiin nimeksi Green New Deal. Niiden avulla haluttiin päästä eroon fossiiliriippuvuudesta ja luoda uusia, vihreitä työpaikkoja ja varmistaa siten kipeästi kaivattu kestävä talous tällä vuosisadalla.

Hagel korostaa, ettei vihreää sopimusta kuitenkaan saatu koskaan aikaan. Hiilidioksidipäästöt ovat vain lisääntyneet, ja Pariisin sopimuksen tavoitteisiin on yhä enemmän matkaa.

– Juuri siksi ei ole aikaa eikä varaa toistaa aiempien vuosikymmenten virheitä, hän toteaa.

Viime viikkojen ajan niin yksityiset ihmiset kuin yritykset ja päättäjätkin ovat viettäneet hiljaiseloa ja muuttaneet toimintatapojaan hillitäkseen koronaviruksen leviämistä. Hagelin mielestä koronakriisistä kannattaa ottaa oppia, sillä se osoittaa, miten koko yhteiskunta pystyy tilanteen vaatiessa toimimaan määrätietoisesti.

– Näin vahvaa päättäväisyyttä pitää näkyä myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, Hagel vaatii.

Hän korostaa kuitenkin, että vastuu muutoksesta lepää suureksi osaksi poliitikkojen harteilla.

– Olemme vuosikausia peräänkuuluttaneet juuri tällaista aktiivisuutta, mutta aina on annettu ymmärtää, että se ei onnistu. Siksi olen iloisesti yllättynyt, miten päättäväisesti poliitikot haluavat toimia nyt. Näin tiukkoja toimia ei ole nähty koskaan aikaisemmin. Yleensä puhutaan muutamista miljoonista, mutta nyt väläytellään satojen miljardien tukipaketteja. Kukaan ei halua yritysten kuolevan, mutta jos yhteiskunta haluaa auttaa niitä, on myös vaadittava, että pidämme huolta toisistamme, Hagel sanoo.

Lentämisen hiilidioksidipäästöt laskeneet huomattavasti

  • Australia Instituten tuoreen raportin mukaan lentoliikenteen yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt pienenivät yli 10 miljoonaa tonnia 1.–19. maaliskuuta 2020 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko vuoden aikana lentoliikenteen päästöt voivat pudota jopa 38 prosenttia.
  • Kansainvälisen ilmakuljetusliiton liikenne-ennusteiden mukaan matkojen kysynnän lasku voi merkitä sitä, että lentoyhtiöiden hiilidioksidipäästöt voivat laskea kaiken kaikkiaan 38 prosenttia vuonna 2020.

Lähde: Bloomberg News
 

Poliitikot avainasemassa

Ruotsalaisen Energiforsk-tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Markus Wråken mukaan on olemassa suuri riski, että ilmasto ja ympäristö jäävät kakkossijalle, vaikka poliitikot ovat asettaneet vihreisiin tavoitteisiin tähtääviä vaatimuksia. Hän toteaa Dagens Industrissa, että poliitikkojen päätös elvyttää taloutta vaikuttaa myös vihreään talouteen siirtymiseen. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa yritysten halukkuus investoida uuteen teknologiaan ja innovaatioihin taantuman aikana.

– Historiallisesti tarkasteltuna uusiin puhtaisiin teknologioihin on ollut helpompi investoida kasvun ollessa vahvaa. Vaikka vahva kasvu itsessään saa aikaan suuria päästöjä, yritysten toiminnassa nähdään suurimmat muutokset juuri nousukausien aikana. Tämän kriisin aikana yritykset vähentävät todennäköisesti pitkän aikavälin investointejaan riskialttiisiin kohteisiin, jollainen puhdas teknologia edelleen on, Wråke korostaa.

"Koska pystymme osoittamaan yhteishenkeä epidemian aikana, meidän on pystyttävä samaan myös ympäristöasioissa"
Caroline Søeborg Ahlefeldt, hallitusammattilainen ja Tanskan Radio 4:n juontaja

"Uskomaton muutosvauhti"

Hallitusammattilainen Caroline Søeborg Ahlefeldt on ollut mukana perustamassa useita yrityksiä ja seuraa myös tiiviisti yritysten panostusta vastuullisuuteen. Hän juontaa Tanskan Radio 4:n tulevaisuuden yrityksiä käsittelevää ohjelmaa, jossa käsitellään yritysten ympäristötoimia. Hänkin mainitsee, ettei ilmastoasioita priorisoida kuten aiemmin, ja ottaa esimerkiksi ilmailualan. 

– Kun lentoliikenne pääsee taas vauhtiin, riittääkö silloin rahaa uuden kestävän polttoaineen kehittämiseen? Vaikka maapallo onkin nyt saanut kipeästi kaipaamansa hengähdystauon, se voi jäädä lyhytaikaiseksi. Eloonjäämisestään kamppailevat yritykset pyrkivät automaattisesti tekemään mahdollisimman halvalla asioita, joilla on suurin vaikutus juuri nyt. Kestävät ratkaisut jäävät valitettavasti kakkosijalle.

Hänen mielestään koronakriisin aikana nähtyjen nopeiden muutosten ja määrätietoisuuden pitäisi kuitenkin muistuttaa siitä, että koko maailma pystyy todella tarttumaan asioihin erittäin nopeasti. 

– Koska pystymme osoittamaan yhteishenkeä epidemian aikana, meidän on pystyttävä samaan myös ympäristöasioissa. Tästä seuraa jotakin hyvää, jonka avulla voimme kriisin jälkeen tehdä työtä kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksi samaan tahtiin kuin ennenkin, hän sanoo.

 

Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?