Kirjoittanut:
Nordea

Sijoitusmyytit syynissä: totta vai tarua?

Älä anna vanhojen myyttien pilata sijoituksiasi. Historiatiedot 50 vuoden ajalta kansainvälisistä osakemarkkinoista osoittavat vääräksi monet niistä myyteistä, jotka elävät sitkeästi sijoittajien keskuudessa.

Sijoitusmyytit syynissä

Vuosi 2022 on tarjonnut kylmää kyytiä monella rintamalla, niin myös sijoitusmaailmassa. Sekä kansainvälisten osakkeiden että joukkolainojen tuotot ovat pysytelleet kaksinumeroisesti miinuksella. Vastaavaa ei ole koettu tällä vuosituhannella.

Antaako tämä vuosi osviittaa, että sijoitusympäristö on heikentynyt pitkäksi aikaa? Tai voiko kuluneen vuoden pohjalta päätellä jotain muuta?

Lyhyt vastaus on ei. Tämän vuoden pohjalta uskaltaa sanoa ehkä ainoastaan sen, että suurella todennäköisyydellä ensi vuosi ei ole yhtä rankka. Ei ainakaan sijoittajalle, joka on hajauttanut omistuksena laajasti niin kansainvälisesti kuin omaisuuslajeittain.

Jos tulevaa haluaa oikeasti aavistella, niin markkinoiden aiempaa kehitystä täytyy tarkastella huomattavasti pidemmällä aikavälillä. Koskaan ei voi varsinaisesti tietää, mitä tulevaisuus tuo, mutta uskomme, että markkinoiden menneistä tapahtumista voi saada hyödyllistä oppia.

Kaikki vanhat uskomukset eivät pidä paikkaansa

Sijoittamiseen liittyy monia sitkeästi eläviä uskomuksia ja myyttejä, joiden varassa yksi jos toinenkin tekee – tietoisesti tai tiedostamattaan – päätöksiä. Näillä voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka hyvin sijoittaja pystyy kartuttamaan varallisuuttaan ja saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteensa.

Tutkimme kansainvälisten osakemarkkinoiden historiaa 50 vuoden ajalta* nähdäksemme, miten hyvin tiukassa istuvat myytit pitävät aineiston valossa paikkansa. Kuluneeseen puolivuosisataan mahtuu jos jonkinlaisia kriisejä ja pörssiromahduksia, kuten myös vahvoja nousukausia ja pörssihuumaa sekä kaikkea niiden väliltä.

Uskomme, että laajasta aineistosta havaittavat suuret linjat pysyvät jatkossa samankaltaisina ennemmin kuin että ne muuttuisivat aivan päinvastaisiksi. Siksi löydöksistä voi olla apua myös tämän hetken sijoituspäätöksiin.

 

Myytti 1 – ”Aika työskentelee puolestasi”

Usein sanotaan, että aika on puolellasi osakesijoituksissa. Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä paremmat ovat tuottomahdollisuutesi, vaikka markkinoilla koettaisiin heiluntaa ja laskukausia. Aloita siis ajoissa.

Tämä on totta. Analyysimme osoittaa, että mitä pidempi sijoitusperiodi on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä osakesäästöjen tuotto päätyy plussalle.

Vaikka historiassa on koettu suuriakin kurssiheilahteluita, useampi kuin kolme neljästä vuoden mittaisesta ajanjaksosta on tarjonnut positiivista tuottoa osakemarkkinoilla. Mikä vielä parempaa sijoittajan kannalta, negatiivisen tuoton todennäköisyys pienenee, mitä pidemmästä ajanjaksosta on kyse. Kolmen vuoden mittaisista jaksoista 82 % on tuottanut voittoa ja viiden vuoden mittaisista jo 88 %.

Aineistosta ei löydy ainoatakaan 12 vuoden mittaista aikaväliä, jolloin kansainvälisesti hajautetun osakesalkun tuotto olisi negatiivinen. Aika on selvästi ollut sijoittajan ystävä osakemarkkinoilla.

 

Tuotot eri aikaväleillä
Aineistosta ei löydy ainoatakaan 12 vuoden mittaista aikaväliä, jolloin kansainvälisesti hajautetun osakesalkun tuotto olisi negatiivinen.

Myytti 2 – ”Älä koskaan sijoita kaikkea kerralla eli hajauta ajallisesti”

Monet uskovat, että koskaan ei pidä sijoittaa kaikkea pääomaa kerralla, koska osakemarkkinat saattavat romahtaa heti, kun sijoitus on tehty. Ensimmäisestä myytistä opimme kuitenkin, että epäonnisinkin sijoittaja saa hyvin hajautetulla osakesalkulla ja riittävän pitkällä sijoitusajalla positiivisen tuoton.

Myytti on siis osittain tarua, vaikka osittain myös totta. Käyttämämme tiedot markkinoiden tuottohistoriasta osoittavat, että sijoitusten keskimääräinen tuotto pienenee, jos sijoitukset hajautetaan ajallisesti. Mitä pidemmän ajan käyttää sijoitusten tekemiseen, sitä pienemmäksi tuotto-odotus jää.

Jos sijoituksen on hajauttanut kahdelle kuukaudelle sen sijaan, että sen olisi tehnyt kerralla, tuotto on jäänyt pienemmäksi noin 62 %:ssa tapauksista. Jos sijoituksen on hajauttanut puolelle vuodelle, päätös on ollut tappiollinen suhteessa kertasijoitukseen 68 % ajasta ja jos hajautus on tehty vuoden aikana, sijoittaja on saanut pienemmän tuoton 75 % ajasta.

Syy tähän on yksinkertainen: sijoittamaton pääoma ei tuota, kun taas osakekurssit nousevat pääosan ajasta. Toisaalta sijoitussalkun riski kyllä pienenee, kun sijoitukset hajautetaan ajallisesti. Sijoitusten volatiliteetti eli arvon heilunta on ollut keskimäärin vajaa 14 %, kun sijoitus on tehty kerralla. Vuoden aikana hajautetun salkun volatiliteetti on vastaavasti ollut noin kahdeksan prosenttia.

Ajallisen hajauttamisen sijaan sijoittajan olisi silti tärkeämpää valita sijoitussalkulleen sopiva riskitaso eri omaisuuslajeja hyödyntämällä. Kun säästämisen suunnitelma on selvä, niin rahat kannattaa sijoittaa markkinoille ripeästi.

 

Odotetun kurssipudotuksen tuotto-odotus
Mitä pidemmän ajan käyttää sijoitusten tekemiseen, sitä pienemmäksi tuotto-odotus jää, mutta toisaalta sijoitussalkun riski pienenee.

Myytti 3 – ”Markkinoiden kurssipudotusta kannattaa odottaa eli ajoituksesta on hyötyä”

Edellisten myyttien pohjalta tiedämme, että sijoittajan on ajateltava pitkällä aikavälillä ja laitettava säästöt markkinoille tuottamaan mahdollisimman aikaisin. Yksi sijoittajia askarruttava kysymys on, että kannattaako osakemarkkinoilla kuitenkin odottaa selvää kurssilaskua, jotta pääsee tekemään sijoituksia alennuksella.

Tämä myytti on täyttä tarua. Kurssilaskun odottaminen sijoitusten tekoa varten on ollut häviävä strategia osakemarkkinoilla. Edes ammattimaiset sijoittajat, joilla on vahva osaaminen ja runsaasti ajankohtaista tietoa, eivät onnistu sijoitusten täydellisessä ajoituksessa.

Kurssiromahduksen tarjoamaa ”alennusmyyntiä” odottaessa markkinat ovat voineet nousta vielä pitkäänkin, ja tällöin sijoittajan kustannukseksi muodostuu sen myötä menetetty markkinatuotto. Kuten edellä jo todettiin, niin mitä pidempään markkinoilta on poissa, sitä enemmän sijoittaja todennäköisesti menettää tuottoja.

Edes prosentin kurssilaskun odottaminen on ollut useammin haitallista kuin hyödyllistä. Viiden prosentin kurssilaskua odottamalla sijoittaja on hyötynyt vain neljä kertaa kymmenestä, 20 % laskua odottamalla alle kolmasosassa tapauksista ja 50 % laskua odottamalla enää vain viidenneksellä kerroista. Lisäksi keskimääräinen menetetty tuotto kasvaa valtavasti, mitä suurempaa kurssipudotusta sijoittaja odottaa.

Pääsääntö on ja pysyy, että säästöt kannattaa pitää markkinoilla mukana, kun oma säästämisen suunnitelma on selvä. On varsin epäedullista odottaa esimerkiksi 10 %:n laskua, jos markkinat nousevat ensin 30 % ennen kuin lähtevät laskuun.


 

Paremman tuoton todennäköisyys pienenee
”Alennusmyyntiä” odottaessa markkinat ovat voineet nousta vielä pitkäänkin, jolloin kustannukseksi muodostuu menetetty markkinatuotto.

Myytti 4 – ”Kotiuta voitot, kun markkinat saavuttavat uuden huipun”

Joidenkin näkemysten perusteella kurssinousujen ajatellaan lisäävän sijoituksiin kohdistuvia riskejä. Kun osakkeet ovat kerran kallistuneet, yksi jos toinenkin alkaa epäillä, kuinka paljon ylemmäksi kurssit voivat enää nousta? Eikö olisi mieluummin syytä kotiuttaa voitot ja palata markkinoille taas, kun korjausliike on tehnyt selvää jälkeä osakekursseista?

Tämäkin myytti on silkkaa tarua. Historiallinen data puhuu selvästi sitä vastaan. Koettu kurssihuippu lisää positiivisen tuoton todennäköisyyttä seuraavien 3, 6 ja 12 kuukauden aikana verrattuna niihin tilanteisiin, jolloin markkinoilla ei ole koettu kurssihuippua. Tämän lisäksi keskimääräinen tuotto on ollut 3–12 kuukauden aikavälillä korkeampi kurssihuippujen jälkeen kuin muiden ajankohtien jälkeen.

Perimmäinen syy havaintojen taustalla lienee, että kun osakemarkkinat saavuttavat uudet huippulukemat, kurssinousu perustuu usein vahvaan talous- ja tuloskehitykseen. Sen vuoksi strategia, jossa omistukset myydään kurssihuipun saavuttamisen jälkeen, näyttäisi olevan erityisen epäedullinen, koska markkinoilta ollaan pois juuri silloin, kun taloudessa menee hyvin.

 

Kurssihuiput lisäävät positiivisen tuoton todennäköisyyttä
Jos omistukset myydään kurssihuipun saavuttamisen jälkeen, markkinoilta ollaan yleensä pois juuri silloin, kun taloudessa menee hyvin.

Myytti 5 – ”Kun kurssit laskevat, myy ennen kuin on liian myöhäistä”

Edelliselle myytille sukua olevan väittämän mukaan sijoitukset olisi hyvä myydä nopeasti, kun kurssilasku on alkanut. Ajatuksena on palata markkinoille myöhemmin, kun samat osakkeet saa ostettua halvemmalla. Antaako aineisto tukea tällaiselle strategialle?

Aineiston perusteella näyttää vahvasti, että ei, ja myytti on tarua. Historian valossa osakkeiden myynti heti kurssilaskun jälkeen on ollut huono päätös. Todennäköisyys positiiviselle tuotolle seuraavien 3–12 kuukauden aikana on hyvin samaa luokkaa ja joskus jopa suurempi kurssilaskujen jälkeen verrattuna kaikkiin muihin ajankohtiin.

Kun verrataan keskimääräistä tuottoa kaikkina ajankohtina ja toisaalta viiden prosentin sekä kahdeksan prosentin kurssilaskujen jälkeen, niin huomataan, että kurssilaskujen jälkeiset ajankohdat ovat tarjonneet ylituottoa seuraavien 3, 6 ja 12 kuukauden aikana. Voimakkaan kurssilaskun tapauksessa ja vähintään kuuden kuukauden ajanjaksolla ylituotto on hyvin merkittävää.

Osakekursseilla on voimakas taipumus palautua melko nopeasti kurssilaskun jälkeen. Joka myy sijoituksensa siinä uskossa, että kurssit jatkavat laskuaan, jää todennäköisemmin paitsi keskimääräistä korkeammasta tuotosta, joka on historiallisesti seurannut kurssilaskuja.

 

Osakkeiden myynti kurssilaskun jälkeen on ollut huono päätös
Joka myy sijoituksensa siinä uskossa, että kurssit jatkavat laskuaan, jää todennäköisemmin paitsi keskimääräistä korkeammasta tuotosta.

Suunnittele säästösi

euroa
vuotta
%
*Tarvitsetko apua tuottoprosentin valitsemisessa? Ei hätää, katso vinkkejä alta.
euroa

* Tutkimme kansainvälisiä osakemarkkinoita kuvaavan MSCI World Net Total Return USD -indeksin kuukausittaisia tuottoja vuodesta 1969 lähtien. Indeksi huomioi paitsi kurssiliikkeet myös palautetun pääoman kuten osingot.

 

Artikkelissa esitetyt maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.