Delecyklen har indtaget Kina – og er på vej mod resten af verden
Kirjoittanut:
Lasse Karner

Yhteiskäyttöpyörät valtaavat Kiinan – ja pian myös muun maailman

Uutta teknologiaa hyödyntävä käyttäjäystävällinen polkupyöräkonsepti on saanut miljoonat kiinalaiset hyppäämään takaisin pyörän selkään. Sijoittajat ovat valmiita panostamaan konseptiin vahvasti, mutta onko liiketoimintamalli kannattava ja toimiiko se muissakin maissa?

Näytä lisää:
Teollisuusyhtiöt
Kiina
Yhteiskäyttöpyörät

Kiinan pääkaupungissa käynnistyy ruuhka-aikaan varsinainen kansainvaellus. Suurin osa kaupungin yli 20 miljoonasta asukkaasta asuu ydinkeskustan ulkopuolella. Peking on siten aina kärkisijoilla niiden kaupunkien listalla, joissa asukkaiden työmatkat kestävät pisimpään. Pekingiläisiltä kului viime vuonna työmatkaan keskimäärin 52 minuuttia – kumpaankin suuntaan. Tämä aika kuluu usein jonottamiseen leveillä bulevardeilla, jotka kulkevat keskustasta esikaupunkeihin. Jonotus myös saastuttaa ilmaa. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin noussut esille uusi ilmiö. Se on trendi, joka lyhentää työmatka-aikoja kaikissa Kiinan suurkaupungeissa. Sen avulla miljoonat kiinalaiset liikkuvat nyt paikasta toiseen hiilidioksidipäästöjä tuottamatta. Vanha tuttu kulkuväline on palannut Kiinan katukuvaan.

Pyöräily on väistynyt Kiinassa vuosikymmenten ajan autoilun tieltä, ja polkupyörää on pidetty merkkinä heikosta sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta. Nykyään kuitenkin esimerkiksi Pekingissä, Shanghaissa, Hangzhoussa ja Shenzhenissä on mahdotonta olla huomaamatta keltaisia, sinisiä, oransseja ja vihreitä pyöriä, joita on kaikkialla. Ne kuuluvat yhteiskäyttöpyöriä tarjoaville yhtiöille, jotka kilpailevat miljoonista käyttäjistä. Toisin kuin Euroopan suurkaupungeista tutut kaupunkipyörät, nämä pyörät ovat vapaasti saatavilla kadunvarsilla. Eri merkkisten pyörien tekniikka ja ulkonäkö vaihtelevat hieman, mutta yhteistä kaikille pyörille on se, että käyttäjät voivat vapaasti jättää ne mihin haluavat. Lisäksi mittakaava on ratkaisevan tärkeä. Konsepti ei toimi, jos ihmisten täytyy kulkea pitkiä matkoja etsimässä pyörää. Suurimmissa liikenteen solmukohdissa on satamäärin pyöriä. Uusinta teknologiaa hyödyntävissä konsepteissa pyörän voi etsiä matkapuhelimen GPS-toiminnon avulla, ja lukko avautuu, kun käyttäjä skannaa satulan takana tai ohjaustangossa olevan QR-koodin. Kaikki keskenään kilpailevat yhtiöt ovat kehittäneet tähän tarkoitukseen oman sovelluksensa. Ne ovat yhteensopivia Kiinan suosituimpien sosiaalisten medioiden ja verkkomaksutapojen kanssa. Käyttäjä liittyy siis yhteisöön ja hänen on helppo suorittaa noin 5 sentin maksu pyörämatkasta.

– Puolitoista vuotta sitten pyörällä ajamista pidettiin merkkinä köyhyydestä, mutta nyt kaikki käyttävät polkupyöriä. Kiina on noussut tyhjästä supervallaksi juuri tällaisen muuntautumiskyvyn ansiosta. Aina kun tarjoutuu jokin uusi mahdollisuus, ihmiset ovat valmiita hylkäämään entiset tapansa ja ennakkoluulonsa ja toimimaan uudella tavalla, toteaa Kiinaan erikoistunut innovaatiokonsultti Jacob Johansen.

Yhteiskäyttöpyörät

Teknologiajättien taisto

Ensimmäinen kiinalainen startup-yritys yhteiskäyttöpyörien markkinoilla sai alkunsa muutamien Pekingin yliopistossa opiskelevien nuorten keksimästä kokeilusta. Yrityksen nimeksi tuli Ofo, sillä sana muistuttaa ulkonäöltään polkupyörää. Nyt yrityksellä on yli kolme miljoonaa pyörää yli 50 kaupungissa eri puolilla Kiinaa. Ofo on toinen johtavista yhteiskäyttöpyörien tarjoajista. Toinen markkinajohtaja on Mobike. Yrityksen oman arvion mukaan sillä on noin 100 miljoonaa käyttäjää ja pyörillä tehdään päivittäin noin 25 miljoonaa matkaa. Mobiken tavoitteena on toimia 200 kiinalaisessa kaupungissa vuoden 2017 loppuun mennessä. Kun mittakaava on näin suuri, kyseessä ovat myös suuret taloudelliset intressit. Kiinalaisen iiMedia-konsulttiyhtiön mukaan yhteiskäyttöpyörien markkinoiden arvo on vuoden lopussa kaiken kaikkiaan noin 1,4 miljardia euroa. Vuoteen 2019 mennessä arvon odotetaan nousevan reippaasti yli 3 miljardiin euroon. Polkupyörät ovat jälleen yksi lisä kiinalaiseen jakamistalouteen, mikä pitää sisällään kaikkea mahdollista yksityisautojen kuljetuspalveluista sateenvarjojen ja koripallojen jakamiseen. Kiinan hallitus odottaa, että jakamistalous kasvaa tänä vuonna 40 prosenttia.

Ei ole yllättävää, että kiinnostus tätä trendiä kohtaan on suurta. Toimialalle on virrannut rahaa, ja suuret kiinalaiset ja kansainväliset sijoittajat ovat panostaneet yhteiskäyttöpyöriin valtavia summia. Kilpailu on siis kovaa. Ensimmäiset konkurssit on jo nähty, ja onkin aiheellista kysyä, miten monta palveluntarjoajaa markkinoille mahtuu.

– Ihmiset haluavat olla siellä missä muutkin, joten jossain vaiheessa seurauksena on monopoli. Lopulta jäljelle jää yksi tai kaksi yritystä. Kyse on siis siitä, mikä yrityksistä jää jäljelle kun pöly on laskeutunut. Yritykset sietävät tietoisesti tappioita jonkin aikaa. Niillä on siihen varaa, Jacob Johansen sanoo. Hänen mielestään yritykset eivät kuitenkaan panosta ansaintamielessä varsinaiseen polkupyörien vuokraukseen.

Yhteiskäyttöpyörät

– Ihmisten liikkumisesta saatava data kiinnostaa niitä paljon enemmän. Jos tiedetään, että henkilö kulkee joka päivä tietyn ostoskeskuksen ohi, hänelle pystytään tarjoamaan kohdistettua viestintää. Kohderyhmän rajaaminen mahdollisimman tarkasti on yksi suurimmista kaikkeen mainontaan ja viestintään liittyvistä haasteista, hän sanoo.

Ofon ja Mobiken omistajiin kuuluu kaksi Kiinan suurinta teknologiayhtiötä. Maailman suurin verkkokauppayhtiö Alibaba on sijoittanut useiden tytäryhtiöidensä kautta Ofoon. Muun muassa Kiinan suosituimman sosiaalisen median kehittänyt Tencent on puolestaan sijoittanut Mobikeen. Ei ole ensimmäinen kerta, kun nämä kaksi yritystä panostavat eri kilpailijoihin taistelussa kiinalaisista kuluttajista ja heidän verkon käytöstään.

Ei vailla ongelmia

Liikenteeseen ja ympäristöön liittyvistä eduista huolimatta yhteiskäyttöpyörissä on myös huono puoli: se, mihin ja miten pyörä jätetään käytön jälkeen, riippuu käyttäjästä. Kun liikkeellä on miljoonia pyöriä, syntyy nopeasti kaaos. Pyörät tukkivat usein jalkakäytävät tai ne viskataan tien sivuun. Teknologia tulee apuun tässäkin. Mobiken sovellukseen sisältyy palkitsemisjärjestelmä, jossa käyttäjällä on aluksi 100 pistettä. Jos käy ilmi, että käyttäjä on pysäköinyt pyörän sopimattomaan paikkaan, häneltä veloitetaan 20 pistettä. Jos tilillä on alle 80 pistettä, pyörän käytöstä perittävä hinta nousee. Pisteitä voi saada lisää ottamalla kuvia huonosti pysäköidyistä pyöristä ja lähettämällä ne Mobikelle.

Alan haasteena on myös tarjonnan ja kysynnän yhteensovittaminen, jotta pyöriä olisi saatavilla tarpeen mukaan. Yritykset käyttävät siksi paljon resursseja pyörien kuljettamiseen kuorma-autolla paikkoihin, joissa niitä tarvitaan eniten. Suuria kustannuksia syntyy myös viallisten tai rikottujen pyörien korjaamisesta ja varkauksista.

Ofon ja Mobiken osakkeenomistajat

Mobike

Mobikeen ovat sijoittaneet muun muassa eräs hotelliketju, yksi maailman suurimmista valtio-omisteisista rahastoista ja elektroniikkajätti. Kaiken kaikkiaan siihen on sijoitettu miljardi dollaria. Yksi tärkeimmistä sijoittajista on Kiinan suosituimman sosiaalisen median WeChatin kehittänyt Tencent Holdings Ltd. Mobiken osakkeita omistavat myös Singaporen valtion sijoitusrahasto Temasek Holding ja taiwanilainen Foxconn Technology Group, joka mm. valmistaa monia Applen tuotteita. Osakkeenomistajiin kuuluvat lisäksi matkatoimisto Ctrip, hotelliyhtiö Huazhu Hotel Group ja amerikkalainen pääomarahasto Warbug Pincus.

Ofo  

Toinen markkinoiden suurimmista kilpailijoista on saanut taakseen lähes yhtä vaikuttavan ryhmän sijoittajia. Siihen kuuluvat matkapuhelinten valmistaja Xiaomi, kuljetuspalveluyritys Didi Chuxing sekä CITIC Private Equity, joka kuuluu Kiinan valtion omistamaan finanssiryhmittymä CITIC Groupiin. Maailman suurin verkkokauppayhtiö Alibaba on sijoittanut Ofoon rahoitusalalla toimivan tytäryhtiönsä Ant Financialin kautta. Osakkeenomistajiin kuuluu myös ruotsalainen miljonääri Niklas Zennström, joka kehitti Skypen yhdessä tanskalaisen Janus Friisin kanssa. Ofon oman arvion mukaan yhtiön arvo on kaksi miljardia dollaria.

 

Kohti maailmanvalloitusta

Konsepti on kuitenkin selvästi vakiinnuttanut paikkansa Kiinassa. Tärkeintä eivät kuitenkaan ole niinkään polkupyörät, vaan ennemminkin liikkuvuus, toteaa Shannon Bufton. Hän on perustanut Smarter Than Cars -kansalaisjärjestön, joka on lähes 10 vuoden ajan pyrkinyt edistämään pyöräilykulttuuria Pekingissä.

– Kyse ei varsinaisesti ole pyöristä, vaan uudesta tavasta liikkua kaupungissa. Käynnissä on liikkuvuuden vallankumous, ei niinkään pyöräilyvallankumous. Uskon, että tämä on vasta alkua, hän sanoo. Seuraava trendi saattaa olla potkulauta tai tasapainoskootteri.

Liiketoimintamallin mahdollisuudet menestyä muissa maissa jakavat kuitenkin mielipiteitä. Sekä Ofo että Mobike laajentavat toimintaansa parhaillaan, ja niiden tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Mobike toimii jo Singaporessa ja useissa kaupungeissa Isossa-Britanniassa. Ofon tavoitteena on puolestaan toimia 20 maassa vuoden loppuun mennessä.

– Olemme heti alusta alkaen pitäneet Ofoa kansainvälisenä yrityksenä, Ofon toimitusjohtaja Zhang Yanqi sanoo.

– Uskomme, että tarjoamalla paikallisia versioita palveluistamme ulkomailla voimme muuttaa kaupunkien liikenneinfrastruktuuria, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja edistää jakamistalouteen liittyvää kulttuuria, hän sanoo.

Myös Smarter Than Cars -järjestön perustaja Shannon Bufton suhtautuu myönteisesti kansainvälisiin mahdollisuuksiin – tosin parilla suurella varauksella.

– Olen varma siitä, että tämä liiketoimintamalli voi toimia Kiinan ulkopuolella. Edellytyksenä on kuitenkin se, että yritykset saavat tarvittavat luvat ja että ne ovat halukkaita hankkimaan niin paljon pyöriä, että käyttäjät pystyvät löytämään pyörän 10 minuutin kuluessa riippumatta siitä, missä he ovat, hän toteaa.