London City
Kirjoittanut:
Outi Rönnqvist

Viisi kiintoisaa kysymystä Brexitistä

Euroopan unioni ja Iso-Britannia ovat saaneet laadituksi ensimmäisen luonnoksen brexit-sopimuksesta, jonka tarkoituksena on täsmentää aikataulu ja ehdot Ison-Britannian EU-erolle. Brexitin on arveltu romahduttavan Lontoon aseman Euroopan johtavana rahoitusalan keskuksena, mutta miten se käytännössä vaikuttaa rahoitusalaan ja sijoittajiin Pohjoismaissa? Kysyimme Euroopan finanssialaa jo pitkään seuranneelta Nordean varainhoidon Head of Public Affairs Jarkko Syyrilältä viisi kiintoisaa kysymystä Brexitistä.

Näytä lisää:
Osakemarkkinat
Eurooppa
Näkemys
Jarkko Syyrilä
Jarkko Syyrilä
Head of Public Affairs

1. Miten Brexit mielestäsi vaikuttaa Nordeaan ja koko finanssitoimialaan?

Nordea on pohjoismainen pankki ja sen kotimarkkinat kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan, joille kaikille Iso-Britannia on merkittävä kauppakumppani. On toivottavaa, että Brexit toteutuu siten, ettei maiden välille syntyisi merkittäviä kaupan esteitä ja että sen taloudelliset vaikutukset sekä Iso-Britanniassa että Euroopan unionissa jäisivät rajallisiksi.

Iso-Britannian ja erityisesti Lontoon asema eurooppalaisen tukkurahoitusmarkkinan keskuksena on kiistaton. Brexit näillä näkymin tarkoittaa Iso-Britannian jäämistä yhteisen eurooppalaisen markkinan ulkopuolelle joko jo maaliskuun lopussa 2019 - jos Brexit tapahtuu ilman EU:n ja Iso-Britannian välistä erosopimusta - tai vuoden 2020 lopussa, jos erosopimus ja siihen liittyvä siirtymäaika hyväksytään. Tämä tarkoittaa, että Nordean ja koko Euroopan finanssialan on organisoitava uudelleen merkittävä osa kansainvälisestä varainhankinnastaan.

Juridisesti monet asiat voidaan ratkaista siten, että Iso-Britanniassa toimivat palveluntarjoajat hankkivat toimiluvan EU-alueella olevasta valtiosta. Lontoon tukkumarkkinoiden keskeistä roolia esimerkiksi korkojohdannaisten selvityksessä ei kuitenkaan voida ratkaista samaan tapaan maaliskuun loppuun mennessä. Euroopan komissio on onneksi ilmoittanut pyrkivänsä määräaikaisten lupien avulla varmistamaan toiminnan jatkuvuuden toistaiseksi vaikka brexit-sopimus jäisi syntymättä.  

– Jos EU ja Iso-Britannia pääsevät sopimukseen eron ehdoista, tilanne pysyy käytännössä muuttumattomana erosopimukseen liittyvän siirtymäajan, eli tällä tietoa vuoden 2020 loppuun.
Jarkko Syyrilä

2. Miten Nordea on varautunut Brexitiin?

Aloitimme Nordeassa Brexitin vaikutusten analysoinnin jo ennen kesäkuun 2016 kansanäänestystä. Konkreettinen varautuminen aloitettiin maaliskuussa 2017, kun Iso-Britannian ilmoitti erostaan. Viranomaiset edellyttävät meidän varautuvan kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin, ja olemme alusta pitäen varautuneet myös tilanteeseen, jossa Iso-Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta 29.3.2019.

3. Miten Brexit vaikuttaa Nordean asiakkaisiin?

Brexitin vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, mikä skenaarioista toteutuu. Jos EU ja Iso-Britannia pääsevät sopimukseen eron ehdoista, tilanne pysyy käytännössä muuttumattomana erosopimukseen liittyvän siirtymäajan, eli tällä tietoa vuoden 2020 loppuun.

Pyrimme Brexitiin varautuesssamme minimoimaan sen lähinnä välilliset vaikutukset pohjoismaisille asiakkaillemme. Huonoimmassa tilanteessa Brexit hankaloittaa rahoituksen tukkumarkkinoiden toimintaa Euroopassa, mikä taas voi heikentää markkinoiden likviditeettiä ja esimerkiksi nostaa kaupankäynnin ja arvopaperiselvityksen kustannuksia. Sopimukseton Brexit voisi myös heikentää talouden kasvua Euroopassa ja sitä kautta vaikuttaa asiakkaidemme sijoituksistaan saamiin tuottoihin.

4. Minkälaisille asiakkaille Brexit vaikutukset ovat suurimmat?

Suorat vaikutukset liittyvät pääosin rahoituksen tukkumarkkinoiden toimintaan ja siksi enemmän suuriin asiakkaisiin, kuten Iso-Britannian kanssa kauppaa käyviin yrityksiin. Pyrimme omalta osaltamme tietysti vähentämään myös yritysasiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia mahdollisimman paljon.

5. Miten huolissaan Nordeassa ollaan Brexitistä ja sen vaikutuksista?

Brexit on yksi monista markkinoiden toimintaan vaikuttavista keskeisistä tekijöistä, ja olemme tottakai valmistautuneet siihen. Eurooppalaisesta näkökulmasta Brexit voi aiheuttaa yhteismarkkinoiden pirstaloitumista ja vaikeuttaa Iso-Britannian kanssa käytävää kauppaa. Toivon, että EU ja Iso-Britannia pääsevät sopimukseen eron ehdoista siten, että ero voidaan toteuttaa hallitusti ja suunnitellusti riittävän siirtymäajan jälkeen. Olennaista on, että EU-maiden ja Iso-Britannian kauppasuhteet pysyisivät joka tapauksessa kiinteinä ja toimivina.

Sekä markkinaosapuolet että valvovat viranomaiset koko Euroopassa ymmärtävät hyvin Brexitiin liittyvät riskit myös siinä tilanteessa, että brittiparlamentti ei brexit-sopimusta hyväksyisi. Myös me olemme varautuneet tämän tilanteen aiheuttamiin riskeihin.