Vedestä tulevaisuuden kultaa

Vedestä tulevaisuuden kultaa

Vesipula on yksi suurimmista koko maailmaa koettelevista uhkista tulevaisuudessa. Se ei vaikuta vain ilmastoon, vaan myös maailmantalouteen. Uusia ajattelu- ja tuotantotapoja tarvitaan erityisesti maanviljelyssä ja energiasektorilla.

Vesi on elämän edellytys maapallolla. Vettä tarvitaan myös tuotannossa kaikilla toimialoilla ja kaikissa maissa. Veden määrä maapallolla pysyy samana, mutta veden tarve kasvaa jatkuvasti. Maailman talousfoorumi (World Economic Forum) pitää vesipulaa yhtenä tulevaisuuden suurimmista koko maailmaa koettelevista haasteista. YK:n mukaan maailman vesivarat riittävät vuonna 2030 kattamaan vain 60 prosenttia veden tarpeesta. 

Miljardi ihmistä on vailla puhdasta juomavettä. Jos veden kulutus kasvaa nykyiseen tahtiin, on odotettavissa, että vuonna 2025 jo 2,7 miljardilla ihmisellä on vaikeuksia saada puhdasta juomavettä.

– Monien yritysten kasvu ja menestys riippuu mahdollisuudesta saada jatkuvasti hyvälaatuista vettä. Suuren kysynnän vuoksi sitä ei kuitenkaan enää riitä useilla alueilla. Siksi yritysten täytyy ymmärtää, millaisia ongelmia veden turvalliseen käyttöön liittyy. Lisäksi on otettava huomioon liiketoimintaan mahdollisesti kohdistuvat seuraukset, sanoo toimitusjohtaja Steven Tebbe CDP Europesta.

CDP on globaali voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tekee yhteistyötä rahoituslaitosten kanssa ja pyrkii maailmantalouden kestävään kehitykseen mm. tarjoamalla tietoa ja analyysejä ilmastohaasteista.

– Vesipulan seuraukset näkyvät monin tavoin. Jo nyt on nähty, miten omaisuutta jää arvottomaksi, raaka-aineiden hinnat nousevat ja tuotot pienenevät. Sijoittajien on pakko ottaa nämä ongelmat huomioon. Yrityksistä menestyvimpiä ovat ne, jotka reagoivat näihin muutoksiin positiivisesti ja näkevät uudet mahdollisuudet, Tebbe jatkaa.

Steven Tebbe
– Yhteisösijoittajilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ja vaatia sijoituksiinsa kuuluvia yhtiöitä toimimaan vastuullisesti, CDP Europen toimitusjohtaja Steven Tebbe sanoo.

12 000 litraa vettä = yhdet farkut

Etenkin maanviljelyksessä ja energiasektorilla tarvitaan uudenlaista ajattelua veden käytössä. Maanviljelyn osuus maailman vedenkulutuksesta on selvästi suurin, 67 prosenttia. Energiasektorin osuus on puolestaan 10 prosenttia.

Denimfarkkujen valmistukseen kuluu 12 000 litraa vettä. Puuvilla on viljelykasveista se, jonka tuottaminen vaatii eniten vettä kiloa kohti. Lisäksi hyönteismyrkkyjen ja torjunta-aineiden kulutus on lisääntynyt. Puuvillan osuus maailman viljelysmaasta on vain 5 prosenttia, mutta puuvillapelloille ruiskutetaan neljännes koko maailmassa käytettävistä torjunta-aineista.

Silti useimpien ihmisten vaatekaapit ovat täynnä puuvillavaatteita, sillä puuvilla on käytännöllinen, miellyttävä ja halpa materiaali. Hyvä uutinen on se, että puuvillan tuotanto on mahdollista muuttaa vihreämmäksi luomuviljelyn avulla.

Voittoa tavoittelematon Textile Exchange -järjestö julkaisi vuonna 2014 ”The Life Cycle Assesment of Organic Cotton Fiber” -raportin. Siinä tarkastellaan puuvillan tuotantoa Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Turkissa ja Tansaniassa. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus maailman puuvillatuotannosta on 97 prosenttia. 

Raportin johtopäätös oli, että puuvillan luomuviljely voi vähentää pohjaveden käyttöä 91 prosenttia, energiankulutusta 62 prosenttia ja kasvihuonekaasujen päästöjä 46 prosenttia.

Sijoittajilla on tärkeä rooli ratkaisujen aikaansaamisessa

Nordea on yksi niistä rahoituslaitoksista, jotka ovat valinneet veden yhdeksi painopistealueistaan. Nordean rahastojen omistuksiin kuuluvat yhtiöt analysoidaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyvät tekijät huomioonottaen. Analyysiin sisältyvät myös vedenkulutus, veden kierrätyksessä käytettävät ratkaisut ja jäteveden käsittely.

– Vaadimme, että yhtiöillä on oltava kunnolliset vedenkulutusta ja -käsittelyä koskevat periaatteet ja järjestelmät. Niitä on sovellettava sekä yhtiöön itseensä että sen alihankkijoihin, Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimissä työskentelevä Katarina Hammar sanoo.

Nordealla on hyviä syitä tarkastella yritysten vedenkäyttöä.

– Jos ilmastoon ja vedenkulutukseen kohdistuviin haasteisiin ei löydy ratkaisua, seurauksena on suuria maailmantalouteen kohdistuvia riskejä. Siksi sijoittajilla on tärkeä rooli. Rahastotoiminnan kautta voimme olla mukana parantamassa yhtiöiden veden käyttöä koskevia periaatteita ja sijoittaa niihin yhtiöihin, joilla on hyvät ratkaisut veden kierrätyksessä, Hammar painottaa.