SDG 17
Kirjoittanut:
Charlotte Holst, toimittaja (kuva: Care Danmark)

Yritysten ja järjestöjen kumppanuus: ”Yhdessä voimme muuttaa maailmaa”

Yritykset ja humanitaariset järjestöt toimivat  nykyään tasavertaisemmin yhteistyössä. Yritykset eivät enää näe tätä hyväntekeväisyytenä vaan mahdollisuutena kehittää liiketoimintaansa. Malli on tulevaisuuden kannalta erittäin lupaava, sillä kestävän kehityksen 17. tavoite auttaa saavuttamaan muut 16 tavoitetta, professori Andreas Rasche sanoo.

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 TAVOITETTA
Näkemys
Teollisuusyhtiöt

sdg

Kestävän kehityksen tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus

Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Sarja: Nordea Funds Magazine tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja käsittelee artikkelisarjassaan jokaista 17:ää tavoitetta.

sdg

Jonas Engberg
Jonas Engberg
Care Danmarkin kumppanuus- ja innovaatiojohtaja (kuva: Rasmus Dall)

Biotiedeyritys Chr. Hansenilla on innovaatioita, teknistä osaamista ja konkreettisia ratkaisuja. Hyväntekeväisyysjärjestö Care Danmark tuntee Kenian kulttuurin, viranomaiset ja paikalliset yhteisöt. Yhteistyössä yritykset voivat luoda perustan sille, että pienviljelijät voivat jatkaa viljelyä nykyisessä asuinpaikassaan, eikä heidän ole pakko muuttaa maasta. Tämä on pääpiirteissään tavoite, johon näiden kahden toimijan maailmanlaajuinen vastuullisuuteen pyrkivä kumppanuus tähtää.

Care Danmarkin kumppanuus- ja innovaatiojohtaja Jonas Engberg pyrkii luomaan  kumppanuussuhteita yrityksiin, joiden ratkaisut voivat auttaa maailman köyhimpiin kuuluvia ihmisiä voittamaan köyhyyden omalla työllään.

– Haluamme keskittyä yhä enemmän konkreettisiin ratkaisuihin, mutta meidän on myös ymmärrettävä, että kykymme keksiä innovatiivisia ratkaisuja yksin on rajallinen. Siksi meidän kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä Chr. Hansenin kaltaisten asiantuntijayritysten kanssa, hän sanoo.

Tuotteita pienviljelijöille

Chr. Hansen kehittää mm.  kasvinsuojeluaineita, niin sanottuja ”hyviä bakteereja”, jotka lisäävät kasvien kestävyyttä sekä tehostavat maataloutta ja tekevät siitä kestävämpää. Tätä tarvitaan kipeästi, jos halutaan torjua nälänhätää ja estää se, että viljelijät joutuvat muuttamaan maasta. Vastuullisuusjohtaja Annemarie Meisling pitää yhteistyötä Care Danmarkin kanssa erittäin mielekkäänä. Se edistää kestävää kehitystä, ja samalla yhtiö oppii lisää mahdollisuuksista toimittaa tuotteita pienviljelijöille.

Annemarie Meisling
Annemarie Meisling
Chr. Hansen vastuullisuusjohtaja (kuva: Chr. Hansen)

– Liiketoimintamallimme toimii hyvin suurten maatilojen kohdalla. Niillä on totuttu käyttämään kasvinsuojeluaineita ja tuotanto on niin laajamittaista, että se on meidän kannaltamme järkevää. Nyt haluamme testata, voivatko luonnonmukaiset kasvinsuojeluaineemme hyödyttää myös pienviljelijöitä, hän sanoo.

Annemarie Meisling toteaa, että pienviljelijät unohdetaan usein kokonaan uusia teknologioita kehitettäessä.

– Jos kuitenkin haluamme vähentää nälkää (kestävän kehityksen tavoite nro 2, toim. huom.), on keksittävä myös pienviljelijöille suunnattuja ratkaisuja ja tuotettava ruokaa maailman köyhimpiin kuuluville ihmisille. Care toimii pienissä maatalousyhteisöissä ja tuntee paikalliset olot perusteellisesti. Tämä on meille tarpeen ja erittäin hyödyllistä, hän sanoo.

Yksin ei voi onnistua

Jos pohditaan, miten paljon yksittäiset kestävän kehityksen tavoitteet voivat vaikuttaa asioihin, esille nousee kumppanuuteen liittyvä tavoite nro 17, sillä se on vahvimmin toimintaan keskittyvä. Muiden 16 tavoitteen saavuttaminen edellyttää yksinkertaisesti, että toimitaan tavoitteessa 17 kuvatulla tavalla. Tätä mieltä on yhteiskuntavastuuta tutkiva professori Andreas Rasche Copenhagen Business Schoolista.

– Kukaan ei voi saavuttaa muita 16:tta tavoitetta yksin: ei mikään yritys, ei mikään hallitus, ei mikään kansalaisjärjestö. Niissä kaikissa painotetaan sisältöä. Kestävän kehityksen tavoitteessa 17 on sen sijaan keskeistä nimenomaan prosessi. Yhteistyö on ratkaiseva tekijä, jonka avulla saavutamme kaikki tavoitteet. Ilman yhteistyötä epäonnistumme, hän sanoo.

Ruotsalainen Ericsson on yksi niistä yrityksistä, jotka solmivat määrätietoisesti kumppanuuksia kaikissa hankkeissaan. Yhtiön vastuullisuusjohtaja Heather Johnson toteaa kumppanuuksista näin:

– Minulle ei tule mieleen yhtään hanketta, jonka toteuttaisimme aivan yksin. Mukana on aina joku yhteistyökumppani, ja se antaa meille vahvan kilpailuaseman. Erotumme muista siten, että otamme sidosryhmät mukaan työhön. Kaikkien yritysten kannattaa tutustua lähemmin tähän malliin, hän sanoo.

Hyvää kemiaa ja paljon aikaa

Professori Andreas Rasche pitää yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömallia ”yhtenä lupaavimmista tulevaisuuden kannalta”. Onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, että yhteistyötä tehdään oikealla tavalla heti alusta alkaen. Hänen mukaansa näin ei aina ole:

– Tutkimukset osoittavat, että monet kumppanuudet epäonnistuvat. Usein syynä on, että yhteistyö aloitetaan nopeasti eikä malteta käyttää riittävästi aikaa. Aika on ratkaisevan tärkeä tekijä onnistumisen kannalta. Molempien osapuolten edustajien pitää tutustua toisiinsa henkilökohtaisesti. Jollei henkilöiden välille synny hyvää kemiaa, kumppanuus ei onnistu. Jotta tällaista kemiaa voi syntyä, ei kannata sanoa: nyt on maaliskuu – polkaistaan hanke käyntiin huhtikuussa. Ihmisten tutustuminen toisiinsa vaatii aikaa.

Andreas Rasche
Andreas Rasche
Yhteiskuntavastuuta tutkiva professori Andreas Rasche, Copenhagen Business School (kuva: CBS)

Jonas Engberg on työskennellyt 14 vuotta IKEAn vastuullisuusjohtajana. Viime joulukuussa hän siirtyi Care Danmarkiin. Hän yhtyy Raschen näkemykseen.

– Kokemukseni mukaan onnistuneimmat hankkeet perustuvat vahvasti henkilösuhteisiin ja hyvään yhteistyöhön. Tätä ei pidä väheksyä. Hanketta muokataan ja kehitetään usein sen edetessä, ja mitä paremmin osapuolet tuntevat toistensa arvot, sitä paremmin se sujuu. Kun ei tarvitse aloittaa uudelleen alusta ja selittää kaikkea, innovaatioita syntyy koko ajan, Jonas Engberg sanoo.

– Ihmisten on uskallettava puhua vapaasti ja haastaa toisiaan. Me tanskalaiset olemme hyviä siinä, sillä meillä on vahva luottamus ja yhteinen näkemys siitä, milloin keskustellaan luottamuksellisesti ja pidetään käsitellyt asiat omana tietona, hän toteaa.

Yhteiskuntavastuuraportti hyvän näköiseksi

Kuten professori Andreas Rasche sanoo, kyse on oikeista ihmisistä, joiden on tultava hyvin toimeen keskenään. Nämä ihmiset tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista: yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä. Osapuolten käsitys toisistaan on kuitenkin muuttunut. Professorin mukaan ne toimivat paljon tasavertaisempina kuin ennen.

– Ei pidä paikkaansa, että kumppanuudet kiinnostavat kansalaisjärjestöjä siksi, että ne kaipaavat rahoitusta ja saavat yrityksiltä sekin kerran vuodessa. Tällainen käsitys on vanhentunut, hän sanoo.

Aiemmin kumppanuudet muistuttivat hyväntekeväisyyttä, jossa yritys lahjoitti rahaa kansalaisjärjestölle ja sai siten yhteiskuntavastuuraporttinsa näyttämään hyvältä. Tämä on kuitenkin historiaa. Yritykset suhtautuvat kumppanuuksiin erittäin vakavasti ja näkevät ne mahdollisuutena kehittää liiketoimintaa. Annemarie Meisling toteaa kumppanuudesta Caren kanssa näin:

– Pystymme tarjoamaan innovatiivista teknologiaa, joka voi edistää kehitysohjelmaa. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen tavoitteet ja kaupalliset näkemykset kulkevat käsi kädessä.

Bønder
CARE Danmark ja Chr. Hansen auttavat yhdessä pienviljelijöitä Keniassa. Monet joutuvat ruiskuttamaan pelloilleen kemiallisia torjunta-aineita. Chr. Hansenin tuotteet ovat luonnonmukaisia (kuva: CARE).
Image text

Heather Johnson Ericssonilta on työskennellyt sekä kansalaisjärjestöjen että vähemmän tunnettujen vuosituhattavoitteiden (Millenium Development Goals) parissa. Nämä tavoitteet korvattiin kestävän kehityksen tavoitteilla vuonna 2015. Hän toteaa, että muutos on ollut valtava.

– Ennen yrityksiä pidettiin ”pahiksina”, mutta tämä näkemys on muuttunut. Mielestäni nyt käydään ennemminkin yhdessä keskustelua ja pohditaan, miten yksityinen sektori voi osallistua työhön. Kun YK:n kestävän kehityksen tavoitteet otettiin käyttöön, YK:n silloinen apulaispääsihteeri Jan Eliasson sanoi, että kumppanuus on uutta johtajuutta. Uskon siihen vahvasti. Kun yhdistetään eri osapuolten paras osaaminen, yritykset ja järjestöt pystyvät yhdessä saamaan aikaan ratkaisuja. Ne ovat tulevaisuuden johtajia, hän sanoo.

Heather Johnson
Heather Johnson
Vastuullisuusjohtaja, Ericsson

Huippuasiantuntijoita

Care Danmarkissa Jonas Engberg odottaa, että järjestön vahvaa paikallistuntemusta käytetään konkreettisten ratkaisujen kehittämiseen maailman köyhimpiin kuuluville ihmisille – tässä tapauksissa kenialaisille pienviljelijöille.

– Meillähän on pitkä kokemus työstä maissa, joissa on humanitaarisia haasteita. Tunnemme rakenteet, viranomaiset, kulttuurin ja väestön sekä muodolliset ja epämuodolliset toimintatavat. Tiedämme, mitä haasteita kohtaamme ja miten kulttuuriset näkökohdat otetaan huomioon ratkaisuissa, hän sanoo.

Tässä tapauksessa ratkaisu on Chr. Hansenin luonnonmukainen kasvinsuojeluaine Nemix C. Se tekee maanviljelystä tuottavampaa ja vastuullisempaa, luo paikallista talouskasvua ja sitä kautta pienviljelijöille paremmat elämän edellytykset.

– Tällaiset yritysten liiketoimintaan perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät toimet parantavat ihmisten elämää siten, että he pystyvät selviytymään itsenäisesti. Olemme todella vahvoja, kun teemme humanitaarista työtämme yhdessä jonkin sellaisen yrityksen kanssa, joka hyödyntää ydinliiketoimintaansa tässä työssä. Chr. Hansen on oman alansa huippuasiantuntija, ja niin olemme mekin – mitenkään suurentelematta – omalla alallamme. Siksi voimme vaikuttaa asioihin ja muuttaa maailmaa yhdessä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Vuonna 2015 maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 17 tavoitteesta, joiden avulla halutaan päästä vuoteen 2030 mennessä kestävämpään kehitykseen sekä ihmisten että maapallon kannalta. Kestävän kehityksen tavoitteita kutsutaan myös SDG-tavoitteiksi (Sustainable Development Goals). Tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, epätasa-arvon vähentämiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistamiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävämpään kasvuun sekä laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän takaamiseen kaikille.

Lue lisää 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta

Kiinnostuitko vastuullisesta sijoittamisesta?

Täältä voit lukea lisää, miten vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä rakennuspalikoita Nordean Tähtirahastoissa.

 

Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?