Active/passive
Kirjoittanut:
Jan Telford

Tämän vuoksi sijoitusmaailma tarvitsee muutakin kuin passiivisia rahastoja

Tässä juttusarjassa pureudutaan aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen välillä käytävään debattiin. Ensimmäisessä osassa katsoimme, millä markkinoilla passiiviset sijoitustuotteet voivat nykyisin olla hyvä vaihtoehto ja millä puolestaan aktiivisella näkemyksen ottamisella on päästy selkeästi indeksituottoa parempiin tuloksiin. Tämä artikkeli tähystää tulevaisuuteen. Jatkaako passiivinen sijoittaminen yleistymistään ja mitä seurauksia tästä voi olla sijoitusmaailmalle?

Mikä on passiivinen rahasto?

Passiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät pitämään koostumuksensa mahdollisimman lähellä vertailuindeksiään, minkä vuoksi niitä kutsutaan joskus myös indeksirahastoiksi. Monilla rahastoyhtiöillä on tuotevalikoimassaan passiivisesti hoidettuja indeksirahastoja, mutta yhä useammin passiivisista rahastoista puhuttaessa viitataan niin kutsuttuihin ETF:iin, joiden nimi tulee englanninkielisistä sanoista Exchange Traded Fund, mikä tarkoittaa, että niillä käydään muiden arvopapereiden tapaan kauppaa pörssissä.

Passiivinen rahasto käy kauppaa vain, kun indeksiä päivitetään – esimerkiksi kaksi tai neljä kertaa vuodessa – vastaamaan tilannetta markkinoilla. Tästä johtuen passiivisen rahaston salkunhoitajan ei tarvitse myöskään tehdä markkina-analyysiä tai käyttää näkemystään. Tämän vuoksi rahaston kulut ovat huomattavasti alemmat kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen, jotka tavoittelevat osake- ja sektorivalinnoilla korkeampaa tuottoa kuin mitä markkinoilta keskimäärin saa.

Nimitys on kuitenkin hieman harhaanjohtava, koska jokaisen rahaston hoitamisen taustalla on aktiivista päätöksentekoa. Indeksirahastokin edellyttää näkemyksen ottamista esimerkiksi siitä, millä perusteilla markkinoiden keskimääräistä kehitystä jäljitellään ja miten indeksi varsinaisesti muodostuu.

Nyt jo vuosien ajan suurin osa rahastomarkkinoille virranneesta uudesta rahasta on kanavoitunut passiivisiin ETF-rahastoihin. Konsulttiyhtiö EY:n (Ernst & Young) laskelmien perusteella vuonna 2015 koko maailman sijoitusrahastojen yhteenlasketut varat olivat 32 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, joista 6 biljoonaa eli vajaa viidennes muodostui passiivisista rahastoista. Lisäksi ETF-rahastoihin oli sijoitettuna hieman alle 3 biljoonaa dollaria, tutkimusyhtiö ETFGI:n mukaan. Vajaa puolitoista vuotta myöhemmin, tämän vuoden kesäkuussa ETF-rahastojen yhteenlasketut varat olivat jo yli 4 biljoonaa dollaria.

Yhtäältä passiivisten rahastojen osuus kaikesta sijoitusvarallisuudesta on siis huomattavasti pienempi kuin aktiivisten rahastojen. Toisaalta passiivisten osuus on kasvanut hurjaa vauhtia, osin aktiivisista rahastoista siirtyneen varallisuuden vuoksi, ja kasvun ennustetaan jatkuvan.

Pohjois-Amerikassa on jo päädytty tilanteeseen, jossa yksittäinen, pieniin kullankaivajayrityksiin sijoittava ETF-rahasto kasvoi niin suureksi indeksiinsä nähden, että muutokset rahastossa heiluttivat markkinoita. Vastaavaa voidaan nähdä paljon suuremmassakin mittakaavassa. Tällä hetkellä kaikesta osakeindeksirahastoihin sijoitetusta pääomasta jopa 75 prosenttia on vain kolmen varainhoitajan hallinnoimissa rahastoissa. Yhdysvalloissa samaiset varainhoitajat omistavat jo viidenneksen listattujen suuryritysten osakkeissa.

Sijoituskupla
Passiivisiin rahastoihin on erityisesti Yhdysvalloissa virrannut niin suuret rahamäärät, että markkinoiden tasapaino on alkanut herättää huolta osassa toimijoita.

Joissain passiivisissa indeksirahastoissa liikkuu jo niin suuret summat, että on aiheellista kysyä, kuinka hyvin ne todella kuvaavat markkinoitaan? Yhdysvalloissa on havaittu, että kun suurista yrityksistä koostuvaan S&P 500 -indeksiin nousee uusia yhtiöitä, näiden osakekurssi nousee keskimäärin 6 prosenttia markkinatuottoa enemmän ilmoituspäivän ja voimaanastumispäivän välillä – vastaavasti indeksistä putoajien kurssi laskee. Kun indeksiin kuuluvien osakkeiden hinnat jatkavat kasvuaan sen vuoksi, että indeksisijoittaminen yleistyy, näiden joukkoon jää väkisinkin yhä enemmän yrityksiä, joiden osakkeiden hintojen nousulle ei ole taloudellisia perusteita.

Yksi esimerkki on maailman suurin pörssinoteerattu öljy- ja kaasuyhtiö ExxonMobil, joka on tällä hetkellä painoarvoltaan kuudenneksi suurin yritys S&P 500 -indeksissä. Vuosien 2013 ja 2016 välillä yhtiön liikevaihto pieneni lähes 50 prosenttia, liikevoitto kutistui yli 75 prosenttia ja öljyn hinta puolittui, mutta yhtiön osakekurssi oli ajanjakson lopulla yli 4 prosenttia korkeammalla.

Ilmiö on alkanut herättää huolta. Jos osakkeiden hinnat kohoavat ilman perusteltua syytä huomattavasti taloudellisen arvon yläpuolelle, voi olla aihetta epäillä sijoituskuplan muodostumista. Niillä taas on tapana puhjeta ennemmin tai myöhemmin raaoin seurauksin.

Tarvetta tasapainolle

Tietenkään ei ole syytä lietsoa pelkoa passiivisia rahastoja kohtaan. Tietty varovaisuus on kuitenkin aina hyvästä. Vasta kun unohdamme murehtia markkinoilla, meillä on todella syytä huoleen.

Yleisesti käytettynä passiiviset rahastot aiheuttavat vääristymiä arvopapereiden hinnoittelussa, koska – ilman erityisiä sääntöjä – hinta ei ole niille kriteeri lainkaan. Sijoitusmarkkinat tarvitsevat indeksirahastojen vastapainoksi aktiivisia rahastoja, jotka kanavoivat kurinalaisiin analyyseihinsä perustuvilla osake- ja sektorivalinnoillaan varoja niihin yhtiöihin, joilla on eniten kykyä tuottaa taloudellista hyötyä – ja yhä enenevässä määrin vastuullisesti.

Vaaka
Myös indeksirahastot tarvitsevat toimiakseen aktiivisia, tehokkaita markkinoita.

Yhtäältä voi ajatella, että passiivisten rahastojen jatkaessa kasvuaan aktiivisesti hoidetut rahastot menettävät kykyään tasapainottaa markkinoita. Vaikutusten näkymisistä esimerkiksi Yhdysvalloissa kiistellään, mutta jos maailmanlaajuisesti vaikkapa puolet sijoitusvarallisuudesta makaisi jonain päivänä passiivisissa rahastoissa, olisi paljon perusteita olla huolissaan markkinoilla esiintyvistä huomattavista vääristymistä arvopaperien hinnoissa.

Indeksiin kuuluvien heikon tuottopotentiaalin ja vastuuttomasti toimivien yhtiöiden osakkeet olisivat kalliita mutta kävisivät silti kaupaksi. Indeksin ulkopuolisten laadukkaiden ja vastuullisten yritysten olisi puolestaan hankala löytää riittävästi ostajia, vaikka kurssi olisi miten edullinen. Voidaan kysyä, missä määrin tällaisessa tilanteessa voidaan edes puhua markkinoista, jos ostettavien tuotteiden laatu ja hinta eivät vaikuta mitenkään niiden kysyntään.

Uusia mahdollisuuksia

Toisaalta meneillään oleva kehitys on myös hyvä uutinen aidosti aktiivisille varainhoitajille. Yksi syy passiivisten rahastojen kasvun taustalla on vaikeus lyödä vertailuindeksiä tehokkailla, erittäin kilpailuilla markkinoilla. Passiiviset rahastot kuitenkin strategiansa mukaisesti itse vähentävät tehokkuutta, mikä taas lisää aktiivisten rahastojen mahdollisuuksia menestyä passiivisia paremmin, kun lupaaville indeksien ulkopuolisille osakkeille on vähemmän kärkkyjiä. Ajan myötä tämän voi olettaa näkyvän rahastojen korkeammissa tuotoissa, mikä on aina toiminut houkuttimena uusille sijoittajille.

Sijoitusmaailman kehitystä on hyvin hankala ennakoida, koska nykyiset trendit avaavat aina uusia mahdollisuuksia, jotka saattavat johtaa taas uudenlaisiin kehityskulkuihin. Indeksirahastojen yleistymisen myötä erittäin tuottavaksi strategiaksi voi osoittautua esimerkiksi hankkia kasvavien yritysten osakkeita, jotka seuraavassa päivityksessä luetaan osaksi indeksiä. Kun indeksirahastot myöhemmin ostavat samoja osakkeita, sijoittaja voi päästä nauttimaan suuresta arvonnoususta lyhyessä ajassa.

Passiivisista ETF-rahastoista on tullut uusi tarpeellinen instrumentti sijoitusmaailmaan. Ne ovat laskeneet niin passiivisen kuin aktiivisen sijoittamisen kuluja ja avanneet uusia sijoituskohteita monien ihmisten ulottuville, joilla ei ollut näihin aiemmin pääsyä. Niillä on oma paikkansa, mutta on vaikea ajatella, että markkinat voisivat toimia tehokkaasti, jos suurin osa sijoitusvarallisuudesta olisi kiinnittynyt ainakaan nykyisen kaltaisiin passiivisiin rahastoihin. Ylipäätään on nurinkurista väittää, että yksi tuote olisi muihin nähden täysin ylivertainen. Eri tavat sijoittaa sopivat eri tilanteisiin – ja erilaisille sijoittajille.