Kurssikehitys
Kirjoittanut:
Jan Telford

Passiivinen sijoittaminenko oikotie onneen?

Talousasiantuntija toisensa perään kannustaa ihmisiä siirtämään sijoitusvarallisuutensa passiivisesti hoidettuihin indeksirahastoihin. Alhaiset kulut, helppous ja historiallinen tuotto tehokkailla markkinoilla ovat tarjonneet katetta näille kehotuksille. Indeksisijoittamisen riskeistä ei kuitenkaan puhuta puoliksikaan siinä määrin kuin eduista. Tässä juttusarjassa pureudutaan myös varjopuoliin ja siihen, miksi markkinat tarvitsevat niin aktiivisesti kuin passiivisesti hoidettuja rahastoja.

Mikä on passiivinen rahasto?

Passiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät pitämään koostumuksensa mahdollisimman lähellä vertailuindeksiään, minkä vuoksi niitä kutsutaan joskus myös indeksirahastoiksi. Monilla rahastoyhtiöillä on tuotevalikoimassaan passiivisesti hoidettuja indeksirahastoja, mutta yhä useammin passiivisista rahastoista puhuttaessa viitataan niin kutsuttuihin ETF:iin, joiden nimi tulee englanninkielisistä sanoista Exchange Traded Fund, mikä tarkoittaa, että niillä käydään muiden arvopapereiden tapaan kauppaa pörssissä.

Passiivinen rahasto käy kauppaa vain, kun indeksiä päivitetään – esimerkiksi kaksi tai neljä kertaa vuodessa – vastaamaan tilannetta markkinoilla. Tästä johtuen passiivisen rahaston salkunhoitajan ei tarvitse myöskään tehdä markkina-analyysiä tai käyttää näkemystään. Tämän vuoksi rahaston kulut ovat alemmat kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen, jotka tavoittelevat osake- ja sektorivalinnoilla korkeampaa tuottoa kuin mitä markkinoilta keskimäärin saa.

Nimitys on kuitenkin hieman harhaanjohtava, koska jokaisen rahaston hoitamisen taustalla on aktiivista päätöksentekoa. Indeksirahastokin edellyttää näkemyksen ottamista esimerkiksi siitä, millä perusteilla markkinoiden keskimääräistä kehitystä jäljitellään ja miten indeksi varsinaisesti muodostuu.

Tehdään aluksi muutama asia selväksi. Ensiksi, indeksirahastot voivat olla joissain tilanteissa kelpo vaihtoehto. Toiseksi, muissa tilanteissa ne eivät suinkaan ole parhaita. Ja kolmanneksi, jos passiivisia rahastoja aletaan käsittää ainoana vaihtoehtona, ne vääristäisivät markkinoita ja olisivat todennäköisesti seuraava sijoituskupla.

bull and bear

Tehokkaiden markkinoiden tuote

Hyvin tehokkailla markkinoilla vertailuindeksin lyöminen varsinkin rahaston hoitamisesta tulevien kulujen jälkeen on haastavaa. Hyvä esimerkki on Yhdysvaltojen osakemarkkinat. Ylivoimaisesti suurimmasta osasta kaupankäyntiä vastaavat ammattimaiset sijoittajat, kuten rahastoyhtiöille työskentelevät salkunhoitajat, joilla on iso tukijoukko takanaan analysoimassa markkinoita ja yhtiöitä. Ylipäätään sijoituskohteista on saatavilla kasapäin informaatiota jatkuvalla syötöllä.

Kun sekä suuret, keskikokoiset että pienet yritykset tunnetaan hyvin ja ammattilaiset kilpailevat lähinnä toisiaan vastaan, vaatii markkinoiden keskimääräisen tuoton ylittäminen isoja onnistumisia osakevalinnoissa. Nämä ovat väkisinkin harvassa, kun lähes kaikki muutkin etsivät aliarvostettuja kohteita jo valmiiksi läpikotaisin tunnettujen yritysten joukosta.

Näissä olosuhteissa voi olla järkevää sijoittaa kustannustehokkaaseen ETF-rahastoon. Näin tehdessään sijoittaja samalla hyväksyy, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada markkinoiden keskitasoon yltävää tuottoa, koska kaikkien rahastojen pyörittämisestä syntyy aina kuluja. Sijoittajan on syytä olla myös tietoinen markkinoilta keskimäärin odotettavasta tuotosta ja siihen sisältyvistä riskeistä. Jos ne sopivat hänen omiin tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa, sijoitus voi olla kannattava.

Teeplantaasi
Erityisesti vastuulliset sijoitukset kehittyville markkinoille ovat tuottaneet erittäin hyvin viime vuosien aikana.

Näkemystä kehittyville markkinoille

Vaikka passiiviset rahastot ovat monilla tehokkailla markkinoilla kelpo vaihtoehto, voivat aktiiviset rahastot käänteisistä syistä olla passiivisia varteenotettavampi valinta kehittyvillä markkinoilla. Näillä yhtiöistä tai muista tekijöistä ei ole saatavilla yhtä hyvin informaatiota, markkinoita seurataan vähemmän ja hinnoittelussa on suurta vaihtelua, joten aliarvostettuja arvopapereita on helpompi löytää. Esimerkiksi maailman suurimpien varainhoitajien kehittyvien markkinoiden suuriin yrityksiin sijoittavat kasvuosakerahastot tuottivat vuosina 2000–2015 keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä paremmin vuositasolla kuin vertailuindeksinsä.

Myös pieniin yhtiöihin liittyy samanlaisia tekijöitä, jotka jättävät merkittävästi pelivaraa osaavalle salkunhoitotiimille. Esimerkiksi Nordea Nordic Small Cap, joka sijoittaa pohjoismaisten pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeisiin, on viimeisen 10 vuoden aikana lyönyt vertailuindeksinsä keskimääräisessä vuotuisessa tuotossa noin 3,4 prosenttiyksiköllä.

Passiivisten rahastojen mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka vastuullisesti sijoituskohteena olevat yritykset harjoittavat liiketoimintaansa, ovat myös huomattavasti rajallisemmat kuin aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla. Jos rahaston tehtävä on seurata indeksiä, sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää salkussaan myös ne yhtiöt, joiden toimintaan liittyy huomattavasti riskejä. Ajan myötä riskeillä on taipumus toteutua, mikä näkyy väistämättä kyseisten yhtiöiden tuotoissa ja siten osakekursseissa. Tämä on yksi syy, miksi kehittyvien markkinoiden vastuullisimpiin yrityksiin sijoittava Nordea Kehittyvät Tähdet on tuottanut keskimäärin lähes 3 prosenttiyksikköä vuosittain enemmän kuin indeksinsä viimeisen 5 vuoden aikana.

Toki on olemassa myös hyvin tunnettuja ja tiiviisti seurattuja markkinoita, joilla passiiviset rahastot eivät ole kuitenkaan menestyneet hyvin. Esimerkiksi Norjan osakemarkkinoilla indeksirahastot ovat historiassa menestyneet selvästi aktiivisesti hoidettuja rahastoja kehnommin. Iso syy tähän on, että vain kolme yritystä muodostaa lähes puolet useimmin käytetyistä indekseistä, jolloin indeksirahastot altistuvat erittäin suurille arvonheilahteluille. 

Huomattavaa eroa voi syntyä myös siitä, että indeksirahastot eivät osallistu yhtiöiden osakeanteihin, toisin kuin aktiiviset rahastot. Näissä arvopapereita pystytään keskimäärin hankkimaan edullisemmin kuin markkinoilta.

 

Juttusarjan toisessa artikkelissa katsotaan tulevaisuuteen ja pohditaan, miltä sijoitusmaailma näyttää, jos passiivisen sijoittamisen yleistyminen jatkuu kovalla vauhdilla.

Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet

Rahasto sijoittaa kehittyville markkinoille yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät ovat keskeisiä.

Rahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgissa toimiva rahastoyhtiö.

Nordea Nordic Small Cap

Rahasto sijoittaa hajautetusti pieniin ja keskisuuriin pohjoismaisiin yhtiöihin, joilla on hyvät kasvunäkymät. Yritysten säännöllinen tapaaminen on keskeinen osa sijoitustiimin analyysiä.

Rahastoa hallinnoi Nordea Funds Oy.

Lue lisää Rahastot Nytistä