Nordea Säästäjän rahastot
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Säästäjän rahastot: Tehokas hajautus, hallitut riskit

Kun sijoitat Nordean Säästäjän rahastoihin, saat jo pienellä summalla monipuolisen salkun. Riskit on hajautettu laajasti ja sijoitukset kohdistuvat erilaisille markkinoille. Samaan voi olla erittäin vaikea päästä, jos sijoituksia lähdetään tekemään itse. Riskien hajautus perustuu osakkeiden ja joukkolainojen yhdistelmään, mikä vähentää kurssiheilahtelujen vaikutusta säästöihin.

Näytä lisää:
Tanska
Säästäminen
Tuomo Mattila
Salkunhoitaja, Nordea Säästäjän rahastot

Sähköautoja ja aurinkokennoja hehkutetaan tulevaisuuden ratkaisuina, mutta Nordean Säästäjän rahastoissa sijoitukset turvataan usein varsin tavanomaisilla tuotteilla, kuten hammastahnalla ja WC-paperilla.

Säästäjän rahastojen perusajatus on tarjota sijoittajalle mahdollisuus hyvään tuottoon ilman, että hänen tarvitsee itse seurata markkinoita jatkuvasti ja tehdä valintoja joka päivä. Salkku rakennetaan osakkeita ja joukkolainoja sekä eri alueita ja toimialoja yhdistelemällä. Näin riskit on hajautettu mahdollisimman hyvin ja sijoitukset kestävät paremmin markkinoiden heilahteluja.

Tässä käytetään niin sanottuja hammastahnaosakkeita. Salkunhoitaja Tuomo Mattila kertoo, että juuri niiden avulla tasapainotetaan sijoituksia, jotta riski ei kasva liian suureksi. Näin tuotto pysyy suhteellisen vakaana silloinkin, kun markkinat laskevat.

– Salkussa on oltava myös defensiivisiä omaisuuslajeja, jotka tuovat turvaa markkinoiden laskiessa. Asiat eivät aina mene kuin Strömsössä ja esimerkiksi Trumpin tempaukset USA:ssa tai Kiinan kasvun hidastuminen aiheuttavat epävarmuutta. Meidän pitää siis olla valmiita siihen, että asiat voivat mennä parempaan tai huonompaan suuntaan. Poliittisia riskejä on vaikea ennakoida, mutta sen sijaan voimme tarkastella, mitkä osakkeet tai sektorit tuovat turvaa epävarmoina aikoina. Täydennämme sijoituksia turvallisilla valtionlainoilla ja yritysten joukkolainoilla, Tuomo Mattila sanoo.

Miten Säästäjän rahastot sijoittavat?

Nordean Säästäjän rahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että joukkolainoihin. Niiden jakauma riippuu siitä, millaisen riskiprofiilin sijoittaja valitsee. Riski on pienin Säästö Korko -rahastossa, joka on joukkolainarahasto. Riski on suurin Säästö 75 -rahastossa, joka on osakepainotteinen yhdistelmärahasto.

Lue lisää Nordean Säästäjän rahastoista.

 

Turvallisuutta tuovat osakkeet liittyvät muun muassa tuotteisiin, joita kaikki tarvitsevat markkinoiden kehityksestä riippumatta.

– Kutsumme näitä hammastahnaosakkeiksi. Nämä yhtiöt tarjoavat vakaata tuottoa, sillä niiden valmistamia tuotteita tarvitaan aina. Hammastahnaa, partavaahtoa ja muuta vastaavaa – eli tavallisia jokapäiväisiä kulutustavaroita, ei mitään luksusta, Tuomo Mattila sanoo.

Hänen mukaan myös tietyt IT-yhtiöt voivat kuulua tähän joukkoon.

– Microsoftin kaltaisen yhtiön tuotot ovat vakaat. Toisaalta on olemassa sellaisia yhtiöitä, joiden osakekurssiin on hinnoiteltu kasvua. Niitä voi olla paljon vaikeampaa arvioida. Sähköautot ja aurinkokennot saattavat hyvinkin olla tulevaisuuden ratkaisuja, mutta on varsin epävarmaa, milloin niitä valmistavien yhtiöiden tulokset alkavat näkyä, Mattila kuvaa.

– Joskus meidän pitää siis varmistaa, että salkussa on myös niin sanottuja tylsiä sijoituskohteita, sillä niillä voidaan tasapainottaa suuriskisempiä sijoituksia. Hyödynnämme markkinoiden mahdollisuuksia silloin, kun jotkut omaisuuslajit ja toimialat ovat halpoja suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Salkun riski pidetään kuitenkin koko ajan hallinnassa, hän jatkaa.

"Jokaisen omaisuuslajin sisällä tehdään paljon sijoituksia eri maihin ja eri toimialoille"
Tuomo Mattila, salkunhoitaja, Nordea Säästäjän rahastot

Nordean Säästäjän rahastoja on viisi, ja ne ovat niin sanottuja yhdistelmärahastoja. Niillä on neljä tai viisi Morningstarin tähteä, joten ne ovat Euroopan parhaiden rahastojen joukossa omassa luokassaan. Lisäksi ne ovat saaneet kotimarkkinoillaan useita tunnustuksia ja palkintoja.

Säästäjän rahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että joukkolainoihin, mutta kullakin on erilainen riskiprofiili. Niille kaikille on yhteistä se, että riski hajautetaan useille tasoille. Salkunhoitaja seuraa omaisuuslajien ja markkinoiden hinnoittelua ja päättää, onko jokin sijoituskohde todellisuudessa hyvä vai pelkkää harhaa.

– Jokaisen omaisuuslajin sisällä tehdään paljon sijoituksia eri maihin ja eri toimialoille. Korkosijoituksissa erilaisia lainoja voidaan painottaa kulloisenkin markkinanäkemyksemme mukaan, Tuomo Mattila kertoo.

– Säästäjän rahastot sijoittavat laajasti useimmille markkinoille ja erityyppisiin kohteisiin, joten apuna käytetään Nordean muiden yksiköiden asiantuntemusta. Osa sijoituksista voi kohdistua esimerkiksi rahastoihin, jotka keskittyvät Japanin tai Kiinan markkinoihin, lyhyisiin tai pitkiin joukkolainoihin tai teknologiaosakkeisiin – ja joissa riskit on jo hajautettu kyseisillä markkinoilla.

 

Mikä on osakkeen ja joukkolainan ero?

Osake on osuus osakeyhtiössä. Osakekurssi kertoo osuuden hinnan, joka nousee tai laskee sen mukaan, miten yhtiö menestyy markkinoilla.

Joukkolaina on velkakirja. Kun ostat joukkolainaa, lainaat rahaa lainan liikkeeseenlaskijalle. Laina maksetaan takaisin korkoina, lyhennyksinä tai kokonaissummana.

Mattilan mukaan sijoitusmahdollisuuksia on valtavasti aina eri alueiden ja toimialojen osakemarkkinoista valuuttoihin sekä lyhyisiin ja pitkiin joukkolainoihin. Samalla riskit hajautetaan kattamaan suuri osa esimerkiksi Japanin markkinoista toisin kuin sijoitettaessa vain yhteen tai kahteen japanilaiseen yhtiöön.

– Tämä tarkoittaa, että sijoittaja saa jo pienellä summalla laajan sijoitusjakauman ja hajautuksen eri tuotteisiin ja markkinoille. Yksittäisen sijoittajan voi olla vaikeaa päästä samaan. Näin laaja hajautus edellyttäisi vähintään noin 10 ETF:n hankkimista sekä osaamista ja markkinoiden seuraamista. Lisäksi tämä aiheuttaisi jonkin verran kaupankäyntikuluja eikä olisi välttämättä verotuksellisesti tehokasta, Mattila lisää.

– On hyvin riskialtista sijoittaa pelkästään jollekin yksittäiselle toimialalle – tämä nähtiin esimerkiksi IT-kuplan aikaan 20 vuotta sitten. Säästäjän rahastot kannattaa pitää mukana salkussa, sillä sijoituksia ei tarvitse seurata itse, riskit on hajautettu ja siten saadaan järkevää perustuottoa, Tuomo Mattila sanoo.