Climate Change
Kirjoittanut:
Nordea Invest

Miten Bonnin ilmastokokous vaikuttaa sijoituksiisi?

Kaikki ilmastokokoukset eivät herätä yhtä paljon huomiota. Bonnissa 6.–17. marraskuuta järjestettävä COP23-ilmastokokous kuuluu niihin, joita seuraavat vain kaikkein vihkiytyneimmät ilmastoaktiivit. Silti kokous on merkittävä.

Näytä lisää:
Ilmasto ja ympäristö

Koko maailman katseet kohdistuivat Pariisiin jo hyvissä ajoin ennen kuin maailman johtajat kokoontuivat COP21-ilmastokokoukseen joulukuussa 2015. Sitä vastoin tämänvuotinen ilmastokokous, COP23, on jäänyt vähälle huomiolle. Se järjestetään Bonnissa 6.–17. marraskuuta ja puheenjohtajamaana toimii Fidži. Pieni Tyynellämerellä sijaitseva Fidžin saarivaltio joutui viime vuonna hirmumyrsky Winstonin kouriin, minkä vuoksi kokousta ei pystytä järjestämään valtion kotisaarilla.

Tänä vuonna on nähty lukuisia sään ääri-ilmiöitä. Rankkasateet saivat kesällä Kiinassa ja Sierra Leonessa aikaan suuria maanvyöryjä, joissa kuoli satoja ihmisiä. Syys–lokakuussa Karibialla, Keski-Amerikassa ja Yhdysvalloissa riehui useita hurrikaaneja, joissa menetettiin ihmishenkiä ja omaisuutta tuhoutui miljardien arvosta.

– Yksittäisiin COP-kokouksiin kiinnitetään huomiota sen mukaan, miten merkittäviä päätöksiä kokouksessa on tarkoitus tehdä. COP23-kokouksessa seurataan Pariisissa tehtyjen päätösten toteutumista, samoin kuin viimevuotisessa Marokon COP22-kokouksessakin. Siksi näistä kokouksista ei kerrota mediassa kovin paljoa, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat merkityksettömiä, Sasja Beslik sanoo.
Beslik on yksi maailman johtavista kestävän talouden asiantuntijoista ja toimii Nordean vastuullisesta sijoittamisesta vastaavana johtajana.

Trump esillä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut viimevuotisen Marokon kokouksen jälkeen pyrkivänsä irrottamaan Yhdysvallat Pariisissa vuonna 2015 tehdystä ilmastosopimuksesta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada ilmaston lämpeneminen pysymään alle kahdessa asteessa. Sopimuksen mukaan rikkaat maat sitoutuvat näyttämään tietä ja lisäksi auttamaan kehittyviä maita ilmastorahoituksessa.

– Ongelman ydin ei ole se, että Yhdysvallat haluaa vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Ongelmia aiheuttaa se, että muut maat harkitsevat samaa. Asiasta keskustellaan varmasti paljon COP23-kokouksessa, Sasja Beslik sanoo.

Hänen mukaansa taloudelliset seikat sanelevat poliittiset päätökset koko maailmassa.

– Poliitikkojen tavoitteena on ennen kaikkea maailmanlaajuinen talouskasvu. Siksi taloudellisen ajattelun on muututtava ja maailmantalouden kasvulle on asetettava uudet tavoitteet. Muutos käynnistyy vasta kun vahvimmat taloudet keksivät, miten taloudellisia malleja voidaan muuttaa, Beslik toteaa.

– Muutos ei enää ole mahdollisuus, vaan se on välttämättömyys, hän ynnää.

Lisäksi Beslik korostaa, että ilmastokokousten ohella ratkaisevan tärkeitä ovat myös G20-huippukokoukset, joissa maailman vahvimpien talouksien johtajat laativat suuntaviivoja tulevaisuutta varten.

– Enää ei riitä, että annetaan viesti – maapallo tarvitsee toimintaa. Odotan kuitenkin, että tämä COP-kokous käytetään pääasiassa viestien antamiseen. Siksi täytyy toivoa, että seuraava G20-huippukokous Argentiinassa ensi vuonna johtaa toimintaan, Sasja Beslik sanoo.

Huippukokoukset ja kansainväliset osakkeet

Globaalien muutosten toteuttaminen vie aikaa. Huippukokouksille on ominaista, että niissä tehtyjen sopimusten ja päätösten vaikutus näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

– Kansainvälisissä huippukokouksissa sovitaan poliittisista puitteista ja rakenteellisista toimista sekä tehdään aiesopimuksia. Kyse ei siis ole päätöksistä, joiden vaikutus näkyisi rahoitusmarkkinoilla parin kuukauden tai vuoden kuluttua. Vaikutukset koskevat yrityksiä vasta kun aiesopimukset konkretisoituvat yksittäisten maiden tai alueiden lainsäädännössä, Nordean päästrategi Philip Jagd sanoo.

Hän on tutkinut, millaisia välittömiä vaikutuksia kansainvälisillä huippukokouksilla on rahoitusmarkkinoihin. Tutkimuksissaan hän on vertaillut kansainvälisten osakkeiden kurssikehitystä ja G20-maiden, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), World Economic Forumin ja COP:n huippukokouksia vuodesta 2004 lähtien.

– Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kokoukset eivät saa aikaan kovin merkittäviä reaktioita. Markkinat kuitenkin yleensä hidastuvat hieman ennen huippukokouksia ja laskevat pari prosenttia, ja kokousten jälkeen ne lähtevät taas nousuun, Philip Jagd sanoo.

Hän osaa kertoa, miksi markkinat kaikesta huolimatta vaihtavat pienemmälle vaihteelle ennen huippukokouksia.

– Kun maailman johtajat tapaavat toisiaan, heidän on pakko keskustella asioista diplomaattisesti. Se antaa osaltaan sijoittajille tietoa siitä, mihin suuntaan maailma on menossa. Jos maiden johtajat ovat yksimielisiä, on lähestulkoon yhdentekevää, mistä he ovat yhtä mieltä. Jos taas huippukokouksessa menee jotakin pieleen, asialla voi olla merkitystä, ja markkinat kiinnittävät huomiota juuri tällaiseen epävarmuuteen, hän sanoo.

Analyytikot muita edellä

Ilmastokokoukset eivät siis vaikuta välittömästi yksittäisten ihmisten säästöihin tai eläkkeisiin, sillä kestää 10 tai 20 vuotta ennen kuin kansainvälisten sopimusten vaikutukset muuttavat maailmaa.

– Toimiala-analyytikot ovat usein poliitikkojen edellä siinä, mihin suuntaan maailma on menossa, ja osaavat salkunhoitajat saattavat tuntea salkkunsa niin hyvin, että he tietävät, mitkä salkkuihin sisältyvistä yhtiöistä hyötyvät esimerkiksi ilmastokokouksissa tehdyistä puitesopimuksista, Philip Jagd sanoo.

Huippukokouksiin ja niissä tehtäviin kansainvälisiin sopimuksiin pätevät samat hyvät neuvot kuin muulloinkin: sijoittajan kannattaa turvautua asiantuntevaan neuvontaan ja sijoittaa pitkällä aikavälillä.