Kvinder bruger vatterpas
Kirjoittanut:
Charlotte Holst

Mikä ihmeen vertailuindeksi?

Sijoittamista käsittelevissä teksteissä ja puheissa vilahtelee usein sana ”vertailuindeksi”. Esimerkiksi saatetaan mainita, että jokin sijoitusrahasto kehittyi vertailuindeksiään paremmin. Mitä vertailuindeksi sitten tarkoittaa ja mihin sitä voidaan käyttää? Nordea Fundsin toimitusjohtaja Henrika Vikman kertoo.

Henrika Vikman
Henrika Vikman
Toimitusjohtaja, Nordea Funds

Mitä vertailuindeksi tarkoittaa?

Vertailuindeksi on koko sijoitusprosessin ja sijoitussalkun rakentamisen lähtökohta. Sitä käytetään vertailukohtana, jonka avulla salkunhoitaja tai asiakas voi aina arvioida sijoituksia, kun salkkuun tehdään muutoksia. Liikkeelle lähdetään vertailuindeksistä, ja sen jälkeen siitä voi myös poiketa. Salkku saattaa hyvinkin muodostua aivan erilaiseksi kuin se alussa oli, mutta sitä voi aina palata vertaamaan lähtökohtaan.

Miten vertailuindeksi valitaan?

Joskus väitetään, että voi vaan yksinkertaisesti valita jonkun sopivan tuntuisen vertailuindeksin, jotta lopputulos näyttää hyvältä. Vertailuindeksiä ei kuitenkaan koskaan valita sattumanvaraisesti. Sen on aina oltava salkun sijoituksiin soveltuva sekä vastattava sijoittajan riskiprofiilia ja sijoitettavaa summaa. Eri tarkoituksiin käytetään erilaisia vertailuindeksejä sen mukaan, miten salkku rakennetaan.
 

Mistä saa tietoa rahastoista?

Sijoitusmarkkinoilla on useita samankaltaisia palveluntarjoajia. Tutkimusyhtiö Morningstarin luokitusjärjestelmässä vertaillaan rahastoja eri luokissa tuoton, riskin ja kulujen perusteella. Se on yksi tapa perehtyä asiaan. Yksi luokka voi esimerkiksi olla ”eurooppalaiset osakkeet”. Parhaaseen 10 prosenttiin kuuluvat rahastot saavat viisi tähteä ja huonoimpaan 10 prosenttiin kuuluvat puolestaan yhden tähden. Keskiarvo on kolme tähteä. Hieman keskiarvoa paremmat rahastot saavat neljä tähteä ja hieman sitä huonommat kaksi. Tämän luokituksen avulla voi vertailla markkinoilla tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Pitääkö vertailuindeksi pyrkiä ylittämään?

Vertailuindeksin ylittäminen on tietenkin hyvä asia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos rahaston tuotto yltää vertailuindeksin tasolle – siis siihen teoreettiseen lähtökohtaan, jonka pohjalta salkku rakennettiin – kaikki kulut on saatu katettua. Se on jo todella hyvä tulos. Rahaston hallinnoinnista sekä ostoista, myynneistä ja muusta vastaavasta kertyy kuluja, jotka asiakas olisi joutunut maksamaan itse, jos hän ei olisi antanut sijoituksiaan meidän tai jonkun muun palveluntarjoajan hoidettavaksi. Saamme toisinaan asiakkailta ja medialta kyselyjä, kun jotkut tuotteet kehittyvät pitkällä aikavälillä selvästi vertailuindeksiä huonommin, ja se on ihan ymmärrettävää. Silloin kannattaa vertailla markkinoilta löytyviä vaihtoehtoja niin sanotut indeksirahastot mukaan lukien. Niiden tuotto vastaa periaatteessa vertailuindeksin tuottoa vähennettynä rahaston kuluilla. Joka tapauksessa on tärkeää korostaa, että ei missään tapauksessa ole huono asia, jos rahaston tuotto on samalla tasolla kuin vertailuindeksi tai jää hieman sen alapuolelle. Ja tulos on todella hyvä, jos tuotto ylittää vertailuindeksin.
 

"Vertailuindeksin on aina oltava salkun sijoituksiin soveltuva sekä vastattava sijoittajan riskiprofiilia ja sijoitettavaa summaa."
Henrika Vikman, Nordea Fundsin toimitusjohtaja

Pitääkö sijoittajan seurata, miten omat sijoitukset kehittyvät suhteessa vertailuindeksiin?

Sijoittajan kannattaa tietenkin seurata sitä, saako hän kunnollista tuottoa. Asiakkaat päättävät totta kai itse, miten tiiviisti he haluavat seurata sijoituksiaan. Voidaan sanoa, että sijoittajat jakautuvat kolmeen ryhmään: Tee-se-itse-sijoittajat hoitavat itse sijoituksensa verkossa ja tekevät kokeiluja. Jotkut asiakkaat taas haluavat tehdä sijoitukset yhdessä meidän kanssamme eli osallistua päätöksentekoon, saada raportteja ja niin edelleen. Kolmas ryhmä ovat asiakkaat, jotka antavat sijoitukset kokonaan meidän hoitoomme. Aina kannattaa kuitenkin tarkistaa säännöllisin väliajoin, miten sijoitukset kehittyvät kilpailijoihin verrattuna.

Millaisia riskejä liittyy siihen, että sijoitukset tehdään itse, seurataan vertailuindeksiä ja tehdään kauppoja sen perusteella?

Ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaiset lähtökohdat. Tee-se-itse-sijoittajat saavat aluksi joitakin välittömiä säästöjä, mutta kuluja tulee usein joka tapauksessa. He maksavat jatkuvasti välityspalkkioita ja heidän on otettava huomioon valuuttakurssit. Lisäksi on olemassa suuri riski, että sijoitukset ovat tappiollisia. On ehkä kuultu, miten joku naapuri on tehnyt hyviä sijoituksia. Sen sijaan niistä monista, joille käy huonosti, ei puhuta mitään. Pitää muistaa, että salkunhoitajamme lukevat analyysejä, tekevät laskelmia ja käyvät kauppaa markkinoilla koko ajan. Heillä on siten selvä etulyöntiasema verrattuna ihmisiin, jotka lukevat lehdestä, että joku yhtiö menestyy hyvin, ja lähtevät kokeilemaan sijoittamista itse. Samaan aikaan ammattisijoittajat pystyvät reagoimaan heti, kun markkinoilla tapahtuu jotakin. Yksityinen sijoittaja ei välttämättä pysty siihen. Lisäksi ammattilaisten kaupankäyntikulut ovat huomattavasti pienemmät kuin ne, jotka yksityinen sijoittaja joutuu maksamaan.