hero
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Maatalous astuu digiaikaan

Viime vuosien teknologiaharppaukset ovat mullistaneet yritysmaailmaa ja tapamme elää. Nyt vuorossa on maatalous, ja vaikutukset voivat ylettyä laajemmalle kuin vain yksittäisen maanviljelijän toimintaan. Nordean Ilmasto ja Ympäristö -rahaston kannalta kehitys on erityisen kiinnostava.   

Dronet surisevat Gyldensteenin tilan yllä pohjoisessa Fynissä, Tanskassa. Niiden tehtävänä ei kuitenkaan ole kuvata kauniita maisemia vaan maassa kasvavia kurpitsoja. Syddansk Universitetin Dronecenterin kehittämä tekniikka on mahdollistanut kurpitsojen laskemisen syöttämällä dronen kuvaamaa materiaalia erityisesti sitä varten kehitettyyn tietokoneohjelmaan.

Kymmenessä minuutissa tietokone on laskenut jopa 100 000 kurpitsaa. Kun maanviljelijä näin saa tarkan tiedon sadon määrästä, tuotantoa voidaan optimoida ja hävikkiä vähentää. Viljelijä voi myydä enemmän, kun tietää paljonko on ikään kuin varastossa.

Fyn ei ole ainoa paikka maailmassa, jossa digitalisaatio mullistaa maanviljelyn. Päinvastoin. Digitaaliset teknologiat yleistyvät kaikkialla, ja hyödyttävät yksittäisiä maatalousyrittäjiä, mutta myös ilmastoa ja ympäristöä.

 

Thomas Sørensen
Thomas Sørensen
Salkunhoitaja, Nordea Ilmasto ja Ympäristö

– Alalla tapahtuu nyt valtavasti kiinnostavia juttuja. Kuten myös moni tutkimus osoittaa, olemme huomanneet, että mitä enemmän teknologia digitalisoituu, sitä mullistavampia seuraukset ovat ilmastolle ja ympäristölle. Nyt mullistuksia nähdään maatalouden saralla. Digitalisaatio alan teknologiassa on vielä lapsenkengissä, mutta muutosta on näkyvissä. Uudet ratkaisut ovat sekä edullisempia että käytettävyydeltään parempia, sanoo kehitystä tarkkaan seuraava Thomas Sørensen, joka toimii Nordean Ilmasto ja Ympäristö -rahaston salkunhoitajana.

Täsmälannoitusta

Uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat myös paljon muuta kuin sadon määrän tarkkaa laskemista. Teknologian avulla maanviljelijä voi myös lannoittaa maitaan täsmällisemmin ja säästää ympäristöä turhilta lannoitteilta.

Nykyään viljelijä saa yksityiskohtaisen ja monipuolisen kuvan maistaan ja miten niitä tulisi viljellä parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Dronekuvat sadosta, satelliittien tuottamat sää- ja ilmastoennusteet ja sensoreiden tuottamat tiedot maaperän laadusta ovat vain osa tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. Tiedoista tehdyt analyysit voi syöttää traktorille, josta tulee älykäs tiedonkäyttäjä ja joka voi huomioida maaperän paikalliset olosuhteet sentin tarkkuudella esimerkiksi lannoittaessaan.

– Maanviljelijä voi siis säästää luontoa aivan eri mittakaavassa kuin aikaisemmin, samalla kun toiminnassa säästyy myös resursseja. Tarkastelemme erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja näihin seikkoihin tai jotka osaltaan ratkaisevat konkreettisia ilmastotavoitteita. Tämä tekee työstämme erittäin jännittävää ja on syy siihen, että seuraamme juuri tätä alaa erityisen tarkasti, Thomas Sørensen kertoo.

Hänen mukaansa monet yritykset panostavat nyt digitaalisiin kaksosiin.

"Yrityksille on taloudellisesti kannattavaa panostaa digitaalisiin mahdollisuuksiin ja samalla tehdä paljon hyvää ympäristölle."
Thomas Sørensen, salkunhoitaja Nordea Ilmasto ja Ympäristö

Digitaalinen kaksonen mallintaa

Digitaalinen kaksonen on virtuaalinen malli fyysisestä tuotteesta. Kyse voi olla esimerkiksi tuulivoimalasta tai vesipumpusta, jota testataan digitaalisesti ennen kuin sitä aletaan valmistaa fyysisesti. Yksittäistä fyysistä tuotetta voi myös säätää jälkikäteen, kun se on jo otettu käyttöön. Virtuaalisen kaksosen avulla yritys voi välttyä kalliilta virheiltä sekä säästää kunnossapitokustannuksissa.

Yrityksille on taloudellisesti kannattavaa panostaa digitaalisiin mahdollisuuksiin ja samalla tehdä paljon hyvää ympäristölle. Tästä syystä uskomme rahastossa maatalouden digitalisointiin, sanoo Thomas Sørensen.

Sørensenin mielestä yksi mielenkiintoinen yhtiö on amerikkalainen Ansys, joka valmistaa simulointiohjelmistoa digitaalisille kaksosille.

Ansys toi viime vuonna yhdessä ohjelmistotalo PTC:n kanssa markkinoille softaa digitaalisille kaksosille. Yhtiö korosti, että moni investoi nimenomaan uusiin teknologioihin kerätäkseen ja käsitelläkseen dataa ja kehittääkseen seuraavan sukupolven tuotteita.

– Monet meidän asiakkaistamme haluavat digitaalisia kaksosia, jotka mullistavat heidän alansa kun käyttö- ja ylläpitokustannukset pienenevät huomattavasti, Ansysin toimitusjohtaja Eric Bantegnie sanoo.

 

Ruokahävikki minimiin

Myös muualla kuin Nordean Ilmasto ja ympäristö -rahastossa uskotaan digitalisaation tuovan uusia mahdollisuuksia maataloudelle. McKinseyn tuottaman raportin mukaan digitaalisella ja älykkäällä maataloudella voi olla myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, talouteen ja yhteiskuntaan yleisemmin. On laskettu, että ruokahävikin puolittamisella voidaan ruokkia lähes miljardi ihmistä enemmän vuosittain.

Maailmanlaajuisesti ruokahävikki maksaa joka vuosi noin 940 miljardia dollaria. Lisäksi ympäristö kärsii - hävikistä syntyvä vedenkulutus on 3,6 kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen vuosittainen vedenkulutus ja hiilijalanjälki 4,4 gigatonnia, joka on kahdeksan prosenttia maailman päästöistä.

Myös Maailmanpankki on muistuttanut, että uudet digitaaliset teknologiat ovat ratkaisevassa osassa maataloustuotannon kestävässä kehityksessä.

Uusin ratkaisuihin investoidaan jo. Esimerkiksi älykkäiden kastelujärjestelmien, jotka yhdistävät maassa olevat automaattiset sensorit säätietoihin, odotetaan lisäävän satoa.

Teknologia ja edistykselliset analyysimenetelmät kertovat maanviljelijälle, milloin on juuri oikea aika kylvää, kastella, lannoittaa ja korjata sato. Näin kustannukset koneiden käytöstä ja viljelystä pienenevät. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, minkä suuruisista säästöistä puhutaan.

- Tämä on niin uutta, että vielä emme osaa tehdä laskelmia syntyvistä säästöistä. Mutta kehitys antaa mahdollisuuden kokonaan uudenlaisille yrityksille ja ala kasvaa vakaasti. Seuraamme erityisen tarkasti yhtiöitä, jotka tuovat markkinoille ratkaisuja ilmastokysymyksiin tai saavuttavat ilmastotavoitteet, Thomas Sørensen kertoo.

Älykäs maatalous

Joka vuosi noin kolmannes ihmisille tuotettavista ruoista menee roskiin. Samalla yhdeksäsosa maailman väestöstä näkee nälkää. McKinseyn raportin mukaan älykäs maatalous voi osaltaan vähentää hävikkiä ja optimoida tuotantoa.

Tanskalaisen maatalouden Landbrug & Fødevarer -toimialajärjestön mukaan tuottavuutta voidaan lisätä viidellä prosentilla valjastamalla tietomassoja (big data) maatalouden käyttöön. Tanskalaiset yritykset voivat järjestön mukaan parantaa tuottojaan 30 miljardilla kruunulla vuosittain big datan avulla.


Artikkelissa mainitut maat, yritykset tai rahastot eivät ole Nordea Fundsin antamia suoria ostosuosituksia. Suosittelemme sijoitusneuvontaa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Ilmasto ja Ympäristö -rahaston virallinen nimi on Nordea 1 - Global Climate and Environment Fund. Rahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., jonka kotipaikka on Luxemburg.