Sasja Beslik in dialogue with NGO representative Samir Lemes in front of a heavily polluting steel factory in Bosnia and Hercegovina.
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Kymmenen vuotta töitä paremman maailman puolesta

Kun Nordeassa tehdään päätöksiä mahdollisista sijoituksista, kaikkia yhtiöitä mitataan ja arvioidaan ilmasto- ja yhteiskuntavastuun perusteella. Vastuullisuudessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään hyvästä toimintatavasta – se on myös hyvää bisnestä. Tarkastelemme tässä jutussa vastuullista sijoittamista 10 viime vuoden aikana ja paljastamme, mitä askelia Nordea seuraavaksi ottaa vastuullisuustyössä.

Näytä lisää:
ESG
Ilmasto ja ympäristö

Hiilivoimaa ja hiilidioksidipäästöjä vai uudelleenkäyttöä ja uusiutuvaa energiaa? Muun muassa näiden tekijöiden avulla Nordea arvioi yhtiöitä päättäessään siitä, sijoittaako se niihin vai ei. Näin on ollut nyt kymmenen vuoden ajan.

Kun Nordea vuonna 2007 ensimmäisenä pohjoismaisena suurpankkina allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles of Responsible Investments, PRI) alkoi matka, jonka määränpää siintää edelleen kaukaisuudessa. Se on kuitenkin muuttanut perusteellisesti Nordean tavan valita, mihin yhtiöihin se sijoittaa.

– Olennaisinta on se, että suhtautumisemme sijoittamiseen on muuttunut. Nykyisin ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat ovat hyvin tärkeitä, kun rahastonhoitajat valitsevat osakkeita. Näin ei ollut aiemmin. Se on paitsi oikein, myös osa riskien arviointia, ja hyvää bisnestä meille, Sasja Beslik, Nordean vastuullisen sijoittamisen johtaja sanoo.

Kun Beslik aloitti työnsä Nordeassa vuonna 2009, hän sai tehtäväkseen sisällyttää vastuullisen sijoittamisen periaatteet varallisuudenhoitoon.

 

 Hetal Damani, Co-head Responsible Investments, Nordea

Iso haaste

Vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat joukko tavoitteita, joiden tarkoituksena on luoda rahoitusjärjestelmä, jossa otetaan vastuuta esimerkiksi ilmastonmuutokseen, uusiutuvaan energiaan ja lapsityövoimaan liittyvistä kysymyksistä.

Sasja Beslikin mielestä salkunhoitajia ei ollut vaikea saada ottamaan huomioon näitä kriteereitä osakkeiden arvioinnissa. Hankalaa oli saada ne osaksi itse päätöksentekoprosessia.

– Se oli iso askel, hän sanoo.

Siksi Beslik ryhtyi ensi töikseen kehittämään työkalua, jolla olisi mahdollista arvioida ESG-kriteereitä (environment, social, governance), eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä asioita. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko yhtiö vaikuttanut ilmastoon hiilidioksidipäästöjä tuottamalla tai onko sillä suunnitelmaa uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

– Tällä tavoin saamamme tiedot lisäävät ymmärrystämme niistä yhtiöistä, joihin sijoitamme. Tämä parantaa asemaamme sijoituspäätöksiä tehdessämme ja parantaa tuottoja. Uskon, että parannamme maailmaa, vaikka se onkin epäsuora seuraus lisäarvosta ja hyvästä tuotosta, Sasja Beslik sanoo.

 

Sasja Beslik tager en vandprøve fra en brønd i Hyderabad, India.

Tärkeä virstanpylväs

Vuonna 2007 Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimi alkoi tehdä yritysvierailuja eri puolilla maailmaa. Sasja Beslikin mukaan sillä on merkitystä.

– Saamme arvokasta tietoa ja voimme näyttää asiakkaillemme, mitä teemme ja miten työskentelemme. Yritysvierailuja on tarkoitus jatkaa, hän kertoo.

Nordean vastuullisen sijoittamisen kärkenä ovat Tähtirahastot, jotka sijoittavat sellaisiin yhtiöihin, jotka tekevät vakavissaan työtä ESG-asioiden parissa.

– Minulle merkittäviä virstanpylväitä eivät niinkään ole yksittäiset teot, kuten sellaisten yhtiöiden pois jättäminen, joilla on paljon liiketoimintaa hiiliteollisuudessa, vaan se, että ohjaamme yhtiöitä oikeaan suuntaan ja kiinnitämme niiden huomion siihen, että vastuun kantaminen ympäristöstä ja yhteiskunnasta voi olla kannattavaa, Beslik korostaa.

 

Hetal Damani besøger en kobbermine i Chile

Vastuullisuuden vallankumous

Nordea uskoo, että ympäristön, yhteiskunnan ja ihmisten huomioon ottaminen ja hyvän hallintotavan noudattaminen on tunnusomaista sekä vastuullisuudelle että hyvälle bisnekselle, eikä ole vakaumuksensa kanssa yksin. Tämä näkyi selvästi Nordean syyskuussa järjestämässä ensimmäisessä pohjoismaisessa vastuullisen rahoituksen konferenssissa.

– On ollut mielenkiintoista seurata viiden viime vuoden aikana tapahtunutta kehitystä, ehkä jopa vallankumousta. Vastuullisuudesta on yksinkertaisesti tullut bisnestä, sanoi Jan Erik Saugestad, norjalaisen finanssikonserni Storebrand Asset Managementin johtaja.

Kun Sasja Beslik aloitti Nordeassa, hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä tuleman piti.

– En uskonut kymmenen vuotta sitten, että olisi niin haastavaa saada ihmiset ymmärtämään sellaista, mikä oli itselleni päivänselvää. Meidän on lakattava tekemästä lyhytnäköisiä ja vastuuttomia sijoituksia ja sen sijaan panostettava pitkäjänteisiin ja vastuullisiin sijoituksiin. Tästä hyötyvät yritykset, yhteiskunta ja ympäristö. Olemme ottaneet useita tärkeitä edistysaskeleita 10 viime vuoden aikana. Mutta vielä on paljon tehtävää, hän sanoo, ja paljastaa Nordean seuraavan ison askeleen.

– Se on tämän työskentelytavan ottaminen käyttöön myös luotonannossa. Työ käynnistyy tammikuussa. Siten voimme ratkaista kysymyksen siitä, miten ottaa huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa sekä yhtiöissä, joihin sijoitamme rahaa, että yhtiöissä, joille lainaamme rahaa.