Top banner
Kirjoittanut:
Nina Azoulay, kuva: Plastix

Kalaverkosta puutarhatuoleiksi: kierrätysmuovin kysyntä kasvaa

Meriin päätyy joka vuosi valtavia määriä muovia. Ongelmaa pyritään ratkaisemaan uusilla ideoilla, joista kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia. Tanskalainen Plastix kerää käytöstä poistettuja kalanpyydyksiä ja kierrättää niistä saadun muovin raaka-aineeksi kalusteisiin, urheiluvälineisiin ja pakkauksiin.

Vastuullinen sijoittaminen
Globaali
Hans Axel Kristensen
Hans Axel Kristensen
Toimitusjohtaja, Plastix

Meriin päätyy joka vuosi tonneittain muovia, minkä seurauksena juomavesi sisältää mikromuovia ja kuolleiden merieläinten mahalaukut ovat täynnä siimaa ja karamellipapereita. Muovi siis tappaa tuhansia eläimiä ja saastuttaa ympäristöä.

Vaikka päättäjät ovat saaneet aikaan ensimmäiset ongelmia vähentävät muovistrategiat vasta äskettäin, ovat järjestöt ja yritykset kehittäneet ratkaisuideoita jo useiden vuosien ajan.  Plastix on kierrätysmuoviin liiketoimintansa perustava yhtiö. Se hyödyntää käytettyjä kalaverkkoja ja trooleja muoviraaka-aineiksi, joista myöhemmin valmistetaan mm.   puutarhatuoleja ja merikajakkeja.
Yhtiön toimitusjohtaja Hans Axel Kristensen kertoo, että kiinnostus kierrätysmuovia kohtaan on kasvanut valtavasti.

– Kuluttajien kiinnostus kasvaa suorastaan räjähdysmäisesti. Luulimme, että muoviala itse lähtisi viemään kierrätystä eteenpäin, mutta nyt onkin käynyt niin, että tuotteissa halutaan käyttää kierrätysmuovia siksi, että kuluttajat toivovat sitä, hän sanoo.

Kristensen tietää useita esimerkkejä designtuotteista, joista on valmistettu erityisiä kierrätysmuovisia versioita. Ne ovat avanneet monien silmät käytettyjen kalaverkkojen tarjoamille mahdollisuuksille.

– Muutamat alan suuret toimijat ovat valmiita aloittamaan kierrätysmuovin käytön, joten sen käyttömäärät kasvavat pian huomattavasti. Se tarkoittaa, että meidän on lisättävä tuotantoamme. Tarkoitus on nostaa vuotuinen tuotanto 10 000–12 000 tonnista 30 000 tonniin, hän lisää.

Stol
Ocean on uusi versio Nanna ja Jørgen Ditzelin puutarhatuolista vuodelta 1955. Se on valmistettu Plastixin kierrättämistä kalanpyydyksistä. Tuoli sai vuonna 2019 design-lehti Wallpaperin palkinnon.
Image text

Ei mikään kaatopaikka

Plastix on kehittänyt mekaanisen kierrätysteknologian, jossa kalanpyydysten muovi lajitellaan, hajotetaan, puhdistetaan ja työstetään uusiksi laadukkaiksi muoviraaka-aineiksi. Niitä käytetään erilaisissa tuotteissa. Plastix on yksi harvoista kalaverkkoja, trooleja ja köysiä hyödyntävistä yrityksistä koko maailmassa. Nämä yritykset muodostavan oman erityisen osa-alueensa muovin kierrätyksessä.

– Kierrätysmuovi on monimutkainen materiaali, sillä kaikkea sekalaista muovia ei voi vain heittää yhteen pataan. Jäte on lajiteltava ja homogenoitava tietynlaiseksi muovityypiksi, Hans Axel Kristensen sanoo.

– Tuotteemme pitää olla huippulaadukas, muu ei meille kelpaa. Kierrätysprosessimme avulla voimme tehdä kalaverkoista laadukasta raaka-ainetta. Panostamme paljon meille muovia toimittavien tahojen opastamiseen ja kerromme, mitä otamme vastaan, sillä emme halua olla mikään kaatopaikka. Tämä perustuu tietenkin taloudellisiin syihin, sillä meidän täytyy pystyä kilpailemaan uusista raaka-aineista valmistettavan muovin kanssa, hän jatkaa.

Aiemmin kierrätysmuovi on ollut laadultaan huonompaa kuin uusi muovi, ja siksi kierrätysmuoviin on Kristensenin mukaan syystäkin suhtauduttu epäilevästi.

– Kaikki, mitä me teemme, perustuu näyttöön. Meillä on erittäin kehittynyt laboratorio ja teemme molekyylitason analyysit kaikista käyttämistämme materiaaleista prosessin kaikissa vaiheissa. Olemme näin saaneet paljon tietoa eri muovityypeistä. Nyt voimme luoda kumppanuussuhteita valmistajiin ja auttaa niitä käyttämään meidän kierrätysmuoviamme tuotteissaan. Tällaiset tuotteet voidaan kierrättää vielä uudelleen – eli tämä on todellista kiertotaloutta, toimitusjohtaja Kristensen sanoo.

 

Muovisaastetta ja haamuverkkoja

YK toteaa kestävän kehityksen tavoitteissaan, että muovisaasteen määrää on vähennettävä merkittävästi terveiden merialueiden turvaamiseksi. World Animal Protection -järjestö arvioi, että maailman meriin karkaa vuosittain noin 640 000 tonnia kalastuksessa käytettyjä pyydyksiä. Kyseessä ovat niin sanotut haamuverkot, jotka joko katoavat mereen tai hylätään sinne tahallaan. Sen jälkeen ne ajelehtivat ympäriinsä valtamerissä. Tanskan teknillisen yliopiston arvion mukaan kalaverkkojen ja siimojen osuus maailman merissä seilaavasta muovisaasteesta on noin 10 prosenttia.

Näin kauan jätteiden hajoaminen meressä kestää

Tupakantumpit: 1–5 vuotta
Muovipussit: 10–30 vuotta
Styroksi: 80 vuotta
Metallitölkit: 80–500 vuotta
Muovipullot: 450 vuotta
Kalastussiimat ja kalaverkot: 600 vuotta

Lähteet: YK, EU, World Animal Protection ja Tanskan teknillinen yliopisto

Haamuverkot maailman merien riesana

Tutkijat eri puolilla maailmaa yrittävät selvittää, kuinka monta miljoonaa tonnia muovia meriin päätyy vuosittain ja miten paljon vedessä olevat mikromuovit vaikuttavat luontoon ja ympäristöön. Tanskan luonnonsuojeluliitossa on huomattu, muovisaasteen viime vuosina saama runsas julkisuus.

– Ihmiset ovat järkyttyneitä luontoon päätyvistä muovimääristä. Kuvat valaista ja linnuista, joiden mahalaukuissa on muovia, saavat ajattelemaan. Monet ovat myös heränneet lajittelemaan kotitalouden muovit, sillä silloin näkee selvästi, miten paljon muovijätettä jokapäiväisessä elämässä todella syntyy, sanoo Tanskan luonnonsuojeluliiton energia- ja ympäristöpoliittinen neuvoja Sine Beuse Fauerby.

Viime vuosina eurooppalaiset päättäjät ovat laatineet muovistrategioita sekä kansallisesti että EU:ssa. Lisäksi Kiina on lopettanut muovijätteen tuonnin – monilla mailla on ollut tapana päästä eroon ylimääräisestä muovista viemällä sitä Kiinaan. Fauerbyn mukaan maailman päättäjät ovat ilmaisseet selvästi, että he kiinnittävät huomiota tähän ongelmaan.

–Tanskankin muovistrategian haasteena on, että toimenpiteet perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Toivoisimme enemmän sääntelyä, hän sanoo.

– On tärkeää, että joku on edelläkävijä ja näyttää, miten muovia voidaan kierrättää ja miten siitä voi tehdä liiketoimintaa. Kun viranomaiset näkevät, että se on mahdollista, heidän on helpompi esittää vaatimuksia. Siksi on erittäin hyvä, että on olemassa yrityksiä, jotka näyttävät tietä, Signe Beuse Fauerby toteaa.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?