E-jäte
Kirjoittanut:
Kenneth Laugaard Andersen

E-jäte on miljardien arvoista

Älypuhelimien tuotannolla ja hävittämisellä on viime vuosikymmenen aikana ollut valtava vaikutus ympäristöön. Vaikka YK arvioi, että elektroniikkaromun kierrätyksestä voitaisiin saada 50 miljardin euron tuotot, vain pieni osuus puhelimista kierrätetään.

Näkemys
Teollisuusyhtiöt
IT

Veena Sahajwalla saa Australiassa sijaitsevasta kaivoksestaan kultaa, kuparia ja hopeaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole tavanomainen kaivos, eikä sieltä kuulu louhinnan ääniä. Professori Veena Sahajwallan kaivos on nimittäin hänen laboratoriossaan Uuden Etelä-Walesin yliopistossa Sydneyssä.

– Matkapuhelimien ja tietokoneiden kaltaisissa elektroniikkalaitteissa käytetään paljon erilaisia materiaaleja. Siksi meidän täytyy miettiä tuotantoa uudelleen ja kyetä muuntamaan jätteet uusiksi tuotteiksi, hän sanoo.

Sahajwalla tekee työtä mm. kehittyvissä maissa toimivien yritysten kanssa, jotta elektroniikkaromusta saataisiin paras mahdollinen hyöty. Samalla etsitään uusia tapoja vähentää saastumista ja terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

– Kun kuparia otetaan talteen kehittyvien maiden pienissä kylissä, joissa ei ole siihen tarvittavia laitteita, muoviosat poltetaan ulkona ja asukkaat joutuvat hengittämään hengenvaarallisia kaasuja, hän sanoo.

Sahajwalla kannattaa mikrotehtaiden perustamista, sillä niissä käytetään turvallisempia teknologioita. Jos elektroniikkaa voidaan käsitellä pienemmässä mittakaavassa pienillä paikkakunnilla, myös taloutta voidaan kehittää paremmin.

– Tutkimukset osoittavat, että noin 80 000 euroa maksavan mikrotehtaan toiminta saadaan kannattavaksi kahden–kolmen vuoden kuluessa. Tehtaat voivat tuottaa voittoa ja tarjota työpaikkoja ja tuoda siten ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia etuja, hän sanoo.

– Meidän kannattaa muistaa, että käytöstä pois jäänyt puhelin sisältää arvokkaita materiaaleja. Mikrotehtaat ovat hyvä ratkaisu, kun niitä halutaan hyödyntää kestävällä tavalla.

Veena Sahajwalla
Veena Sahajwalla tekee työtä kehittyvissä maissa toimivien yritysten kanssa, jotta elektroniikkaromusta saadaan paras mahdollinen hyöty.
Image text

Maailman kaatopaikat

E-jätteen arvioidaan olevan nykyään nopeimmin kasvava jätelaji. Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) raportin mukaan jätettä syntyi 48,5 miljoonaa tonnia vuonna 2018. Puolet siitä on peräisin Yhdysvalloista ja Euroopasta. Väestön ja keskiluokan kasvun myötä määrä kasvaa 52 miljoonaan tonniin vuonna 2021.

YK:n kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen (YK-yliopisto) raportin mukaan tästä jätteestä  kierrätetään vain noin 20 prosenttia. Loput päätyvät jätteenpolttolaitoksiin tai pelloille, jolloin myrkylliset aineet pääsevät ilmaan, maahan ja pohjaveteen.

Tänä vuonna on käynyt ilmi, että Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat kuljettaneet e-jätettä Afrikan ja Aasian maihin. Baselin yleissopimuksen mukaan EU:ssa on laitonta toimittaa jätettä OECD:n ja EU:n ulkopuolisiin maihin.

Aiemmin tänä vuonna löydettiin suora yhteys Ghanan pilaantuneiden maa-alueiden ja Euroopasta peräisin olevan e-jätteen välillä. Asian paljasti kansalaisjärjestö Basel Action Network (BAN). Se laittoi GPS-paikantimet 314 tietokoneeseen, LCD-näyttöön ja tulostimeen, jotka toimitettiin keräyspisteisiin 10 maassa. Näistä laitteista 19 vietiin ulkomaille – 11 niistä OECD:n ja EU:n ulkopuolisiin maihin. BAN jäljitti nämä 11 laitetta Ghanaan, Nigeriaan, Pakistaniin, Tansaniaan, Thaimaahan ja Hongkongiin.

Tutkimuksen kohteena oli 10 maata: Iso-Britannia, Irlanti, Unkari, Tanska, Italia, Espanja, Belgia, Itävalta, Saksa ja Puola. Näistä vain Unkari ei vienyt laitteita muihin maihin. Tanska ja Belgia veivät niitä vain OECD- ja EU-maihin, vaikka BANin mukaan on epävarmaa, oliko se kaikissa tapauksissa täysin laillista. Laitteita rajojensa ulkopuolelle vievistä maista vain Itävaltaan ei kohdistunut epäilyjä. Muista maista vietiin yksi tai useampi käytöstä poistettu elektroniikkalaite kehittyviin maihin.

Mitä on e-jäte
Selvitys elektroniikkaromun määrästä vuonna 2016 ja kuvaus tavanomaisen matkapuhelimen sisällöstä.
Image text

– Jäljitimme tutkimuksessamme sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (WEEE) reaaliajassa. Totesimme vientimäärien olevan edelleen liian suuret, kun otetaan huomioon, että näimme vasta jäävuoren huipun kaikesta EU:ssa vuosittain syntyvän myrkyllisen e-jätteen määrästä, BAN-järjestön perustaja Jim Puckett toteaa.

– Kun luvut suhteutetaan EU:n koko jätemäärään, ne kertovat totuuden siitä, miten pelottavan suuria jätemääriä EU:sta virtaa ulos, hän lisää.

Tutkimuksen mukaan suhteutettu luku voi todellisuudessa olla 339 000 tonnia. Britannian ympäristöviraston Intelligence Manager Christopher Smith totesi hiljattain The Guardian  lehdessä, että kyse on erittäin vakavasta asiasta, jota on kuitenkin vaikea pysäyttää.

– Laittomien lähetysten löytäminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Yhteistyö BAN-järjestön kanssa antaa meille mahdollisuuden toimia paremmin. BAN kertoi tekemästään seurannasta ympäristöministeriölle varhaisessa vaiheessa, mikä mahdollisti sen, että neljä e-jätettä laittomasti maasta vienyttä toimijaa saatiin pysäytettyä nopeasti ja tehokkaasti, Smith kertoo.

"Meidän pitäisi muistaa, että kun puhelimemme jäävät käyttämättömiksi, ne sisältävät edelleen erittäin arvokkaita materiaaleja"
Veena Sahajwalla, Uuden Etelä-Walesin yliopiston professori

Aasian maat kieltävät tuonnin

Länsimaat ovat jo pitkään lähettäneet jätteensä kehittyviin maihin, joille kierrätys on ollut tulonlähde. Sitä mukaa kun ihmisten tulot kasvavat ja saastuminen lisääntyy, esimerkiksi Kiina, Malesia, Vietnam, Intia ja Thaimaa ovat suureksi osaksi kieltäneet jätteen tuonnin lännestä.
Thaimaasta tuli nopeasti uusi jätelähetysten kohde, mutta The Guardian  lehden artikkelin mukaan maa kyllästyi jonkin ajan kuluttua toimimaan kaatopaikkana ja lopetti tuonnin. Tästä huolimatta Thaimaahan tuodaan edelleen jätettä – myös elektroniikkaromua.

BANin johtajan mukaan länsimaiden on aika ottaa vastuu omista jätteistään. Myös Yhdysvallat toimittaa e-jätettä kehittyviin maihin. Määriä on vaikea sanoa, mutta YK:n arvion mukaan kyse on 10–40 prosentista. Yhdysvallat ei ole ratifioinut Baselin yleissopimusta, joten sitä eivät koske samat säännöt kuin EU:ta. Veena Sahajwalla on samaa mieltä kuin Jim Puckett.

– Monet niistä materiaaleista, jotka kerätään kierrätyskontteihin kehittyvissä maissa ja Australiassa, merkitään "kierrätetyiksi". Suuri osa niistä kuitenkin päätyy kaatopaikoille tai poltetaan. Koska Kiina ja Intia ovat kieltäneet jätteen tuonnin, sitä kertyy Australiaan ja päätyy sikäläisille kaatopaikoille. Myös muut Aasian maat alkavat kyllästyä olemaan Australian ja muun maailman kaatopaikkoja, hän sanoo.

Eräässä toisessa EU:n rahoittamassa tutkimuksessa tehtiin samankaltaisia johtopäätöksiä epäillystä jäsenmaista tapahtuvasta laittomasta viennistä. Tuloksena oli, että EU-tason lainsäädäntö on riittävä, mutta standardointi on puutteellista jäsenmaissa.

Uudet kultakaivokset

Elektroniikkaromua viedään muualle, vaikka se sisältää kultaa, hopeaa, platinaa, kuparia ja muita materiaaleja – Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston arvion mukaan kaiken kaikkiaan 50 miljardin euron arvosta. Tieteellisen American Chemical Societyn vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan e-jätteestä voidaan eristää kultaa ja kuparia kustannustehokkaammin kuin perinteisessä kaivostoiminnassa.

Sofies UK  konsulttiyhtiön toimitusjohtaja ja e-jäteasiantuntija Federico Magalini on samoilla linjoilla tutkimuksen kanssa. Hän selittää, että elektroniikkalaitteista löytyy paljon enemmän raaka-aineita kuin kaivoksista.

– Tonnista maa-ainesta voi löytyä neljästä kuuteen grammaa kultaa. Yhdessä älypuhelimessa kultaa on tietenkin vain hyvin vähän. Tonnissa näitä puhelimia sitä voi kuitenkin olla 350 grammaa. Pitoisuus on siis noin 80 kertaa suurempi kuin kultakaivoksessa. Siksi ilmiötä kutsutaan nimellä ”urban mining”, hän sanoo.

Veena Sahajwalla
Uuden Etelä-Walesin yliopiston professori Veena Sahajwalla kannattaa mikrotehtaiden perustamista. Niissä käytetään turvallisempia teknologioita, ja elektroniikkaa voidaan käsitellä pienemmässä mittakaavassa ja taloutta kehittää paremmin.
Image text

Monet pohtivat, mistä saadaan materiaaleja tulevaisuuden elektroniikkaa varten. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että älypuhelimien, tietokoneiden ja muiden vastaavien laitteiden kehittäminen on muuttanut maailmaa myönteisesti. Myös Maailman talousfoorumi ja Greenpeace yhtyvät tähän näkemykseen.

Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että tuotantoa on muutettava tulevaisuudessa. Maailman talousfoorumi kuvailee Platform for Accelerating the Circular Economy -raportissaan, miten kaikkien on pakko pyrkiä omalta osaltaan muuttamaan nykyistä kehitystä:

”Meillä kaikilla on merkittävä rooli jätteen vähentämisessä, arvon säilyttämisessä sekä laitteiden taloudellisen ja fyysisen käyttöiän pidentämisessä. Laitteita on myös pystyttävä korjaamaan, käyttämään uudelleen ja kierrättämään.”

Greenpeacen mukaan Fairphonen ja Applen kaltaiset yhtiöt ovat menossa oikeaan suuntaan. Ne ovatkin kärjessä Greenpeacen oppaassa vihreämpään elektroniikkaan. Fairphone tarjoaa matkapuhelimia, joiden osia voi tarvittaessa vaihtaa itse, ja Apple palauttaa osan käytetyn tuotteen hinnasta sen kunnosta ja iästä riippuen.

Apple ilmoitti vuonna 2017 menevänsä pidemmälle kuin muut valmistajat ja ryhtyvänsä käyttämään tuotannossaan pelkästään kierrätysmateriaaleja. Yhtiön 2017 Environment Responsibility Report -ympäristövastuuraportissa todetaan näin:

”Tämä kuulostaa oudolta, mutta pyrimme siihen. Siirrymme koko toimitusketjussamme kohti suljettua järjestelmää. Jonakin päivänä pystymme valmistamaan uusia tuotteita pelkästään kierrätysmateriaaleista, myös sinun vanhoista laitteistasi.”

Yhtiö ei kuitenkaan ilmaise selvästi, milloin tästä tulee mahdollista. Applen ympäristöasioista vastaava varajohtaja Lisa Jackson kertoi vuonna 2017 VICE-uutispalvelun haastattelussa, että yhtiö haluaa näyttää suuntaa. Nykyäänkään yhtiön raporteista ei käy selvästi ilmi, miten suuri prosenttiosuus kierrätysmateriaaleja tuotteissa on. Uusissa Macbook-tietokoneissa on käytetty 100-prosenttisesti uusioalumiinia. Vuonna 2018 valmistetuissa Applen iPhone-puhelimissa sen sijaan oli alle prosentti uudelleen käytettyjä materiaaleja.

Käytettyä elektroniikkaa kierrätetään eri puolilla maailmaa kunnostamalla laitteita ja myymällä ne uudelleen. Kierrätysmarkkinat ovat kuitenkin edelleen ei-kenenkään-maata.

Veena Sahajwalla jatkaa Uuden Etelä-Walesin yliopistossa työtään useiden projektien parissa. Niiden tavoitteena on antaa maailmalle entistä paremmat välineet luonnonvarojen uudelleenkäyttöä varten.

– Kun otetaan huomioon, että maailman väkimäärän odotetaan kasvavan edelleen nykyisestä 7,6 miljardista noin 9,8 miljardiin vuonna 2050, meidän on pakko säästää luonnonvaroja ja käyttää niitä uudelleen, hän sanoo.

Funds Magazinella on nyt oma sovellus - hae se täältä!

MyInvest-sovellus tarjoaa suomalaisille sijoittajille ajankohtaisia juttuja rahastoista, sijoitusmarkkinoista ja kestävästä säästämisestä.

Oletko valmis sukeltamaan sijoittamisen kiehtovaan maailmaan?