hero
Kirjoittanut:
Nina Azoulay

Dieselkiellot aikaan saanut ympäristöjärjestö: ”Kanteita tulossa mahdollisesti muitakin kaupunkeja vastaan”

Saksalainen ympäristöjärjestö Deutsche Umwelthilfe riemuitsi, kun saksalainen tuomioistuin näytti aiemmin tänä vuonna vihreää valoa dieselkiellolle Saksan suurkaupungeissa. Juuri Deutsche Umwelthilfe oli vienyt asian oikeuteen. Nordea Funds Magazine lähti Berliinin kaduille järjestön liikennevastaavan kanssa ja kuunteli, miksi dieselautoilla ajo on välttämätöntä kieltää kaupungeissa.

Näytä lisää:
Näkemys
Kuljetus

Voit lopettaa tupakoinnin, muttet voi lopettaa hengittämistä. Tämä oli saksalaisen ympäristöjärjestö Deutsche Umwelthilfen motto, kun se haastoi viime vuonna 28 saksalaista kaupunkia oikeuteen siksi, etteivät ne suojelleet asukkaitaan riittävästi ilmansaasteilta. Helmikuussa tehtiin kaksi ensimmäistä järjestön kantaa tukevaa päätöstä. Leipzigin korkein hallinto-oikeus totesi, että dieselautojen ajokiellot ovat laillisia saksalaisissa kaupungeissa. 

Näin lyötiin jälleen yksi naula dieselautojen arkkuun ja saatiin vauhtia dieselpäästöjen lopettamiseen kaupungeissa.

Deutsche Umwelthilfe on pieni ympäristöjärjestö, jolla on vain 2 500 jäsentä ja 80 työntekijää. Järjestö on taistellut vuosikausia, mutta ei niinkään dieselautoja vastaan kuin puhtaan ilman puolesta. Ilmansaasteita koskevan asian vieminen lopulta oikeuteen johtui yksinkertaisesti siitä, että järjestöltä loppui kärsivällisyys. 

– Näemme, että vuosikausia jatkuneet puheet ja poliittiset pyrkimykset eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin eivätkä parempaan ilmanlaatuun. Nykyään on olemassa tilanteen parantamiseen tarvittavaa teknologiaa. Osaamisesta ei ole pulaa, mutta ongelmana on tekojen puute, järjestön liikenteestä ja ilmansaasteiden torjunnasta vastaava Dorothee Saar sanoo.

– Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä useammat ihmiset joutuvat kärsimään seurauksista. Nyt on korkea aika tehdä jotakin. Siksi päätimme lähteä käräjille, hän jatkaa.

Dorothee Saar puhuu pitkään dieselautojen aiheuttamasta ilman saastumisesta. Hänen mukaan ilma on Saksassa nykyään niin saastunutta, että noin 70 kaupunkia ei noudata EU:n typen oksideille eli NOx-hiukkasille asettamia raja-arvoja.

Deutsche Umwelthilfe on toistaiseksi nostanut 28 kannetta paikallisviranomaisia vastaan. Järjestö ei kuitenkaan välttämättä jätä asiaa tähän.

– Raja-arvot ylittyvät yli 10 prosentilla myös 10–15 muussa kaupungissa. Asukkaiden turvallisuus on paikallisten viranomaisten vastuulla, joten on mahdollista, että nostamme kanteita muitakin kaupunkeja vastaan, Dorothee Saar sanoo.

– Raja-arvot ovat olleet voimassa vuodesta 2010 lähtien. Nyt eletään vuotta 2018, ja monet kaupungit kertovat puhdasta ilmaa koskevissa suunnitelmissaan, että ne pääsevät tavoitteeseen vasta vuonna 2020 tai 2022. Jotkut kaupungit, kuten München, uskovat saavuttavansa tavoitteen vasta vuonna 2030, Saar päivittelee.

– Silloin on kuitenkin aivan liian myöhäistä. Tiedämme, miten suuri vaikutus korkeilla typen oksidien pitoisuuksilla on ihmisten terveyteen.

Mitä NOx on?

NOx tarkoittaa typen oksideja eli myrkyllisiä kaasuja, joita syntyy typen palamisen yhteydessä suuressa paineessa ja korkeassa lämpötilassa.

NOx-päästöjä aiheuttavat muun muassa henkilö- ja kuorma-autot. Dieselsavun mukana typen oksidit voivat tunkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää, astmaa ja keuhkojen toimintakyvyn alenemista.

EU:ssa kuusi kymmenestä NOx-kaasujen aiheuttamasta kuolemantapauksesta johtuu henkilöautojen päästöistä.

Lähde: European Environment Agency

Saksan Peking?

Stuttgart on sekä Mercedes-Benzin että Porschen kotikaupunki, jossa on vuosien mittaan käynyt tuhansittain autoteollisuudesta kiinnostuneita turisteja. Viime vuosina kaupunki on kuitenkin tullut tunnetuksi myös huonosta ilmanlaadusta.

Se on ollut niin huono, että saksalaiset lehdet nimittävät Stuttgartia ”Saksan Pekingiksi”. Vuonna 2014 pienhiukkassaasteita koskevat raja-arvot ylittyivät Saksan kaupungeista eniten juuri Stuttgartissa. Vuonna 2016 siellä annettiin Saksan kaikkien aikojen ensimmäinen saastehälytys. Autoilijoita kehotettiin välttämään autolla ajoa ja matkustamaan sen sijaan bussilla tai kävelemään.

Dieselautot Saksassa

Saksassa on nykyään noin 15 miljoonaa dieselautoa, jotka aiheuttavat viranomaisten mukaan 72,5 prosenttia maan ilmansaasteista. Arvioiden mukaan vain 6 miljoonassa dieselautossa käytetään uusinta teknologiaa, jolla rajoitetaan hiukkaspäästöjä.

Deutsche Umwelthilfe nosti ensimmäiset kanteet Stuttgartia ja Düsseldorfia vastaan. Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei suoranaisesti velvoita kaupunkeja rajoittamaan dieselliikennettä, käytännössä ei ole olemassa muita vaihtoehtoja, jos EU:n NOx-päästöille asettamia raja-arvoja pyritään noudattamaan.

Tilanne siis pahenee entisestään, jollei siihen puututa nyt.

– Saksassa kuolee vuosittain ennenaikaisesti 12 000 ihmistä korkeiden NOx-pitoisuuksien vuoksi. Tämä luku saattaa kasvaa jatkossa, sillä autojen lukumäärä ja kullakin autolla ajettava kilometrimäärä kasvavat jatkuvasti. Jollei nyt tehdä jotakin, seuraukset ovat erittäin vakavat, Saar varoittaa.

EU:n komissio on samaa mieltä. Se päätti toukokuussa haastaa Saksan EU:n tuomioistuimeen siksi, ettei se ole noudattanut ilmanlaadun raja-arvoja. Myös Ranska, Iso-Britannia, Unkari, Italia ja Romania saavat tällaisen haasteen.

– Nyt tuomioistuimeen haastettavat jäsenvaltiot ovat viime vuosikymmenten aikana saaneet tarpeeksi monta ”viimeistä mahdollisuutta” parantaa tilannetta, ympäristökomissaari Karmenu Vella totesi toukokuussa. Hän korosti, että päätös on tehty ”eurooppalaisten puolesta”, sillä EU:n komissio haluaa suojella kansalaisiaan.

Udstødning
Saksassa ensimmäiset dieselkiellot otettiin käyttöön maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Hampurissa.

Ensimmäiset dieselkiellot Hampurissa

Stuttgartissa suunnitellaan dieselautoja koskevien rajoitusten käyttöönottoa vuodesta 2019 lähtien. Korkeimman hallinto-oikeuden kaupunkia koskevan päätöksen vaikutusten odotetaan kuitenkin näkyvän koko Saksassa.

Hampuri ilmoitti vain muutamia tunteja päätöksen antamisen jälkeen, että vanhimpien ja eniten saastuttavien dieselautojen käyttö kielletään tietyissä osissa kaupunkia. Saksan ensimmäiset dieselkiellot tulivat voimaan 31. toukokuuta: vanhimmilla dieselautoilla ajo on nyt kielletty kahdella tieosuudella Hampurissa.

Taistelu dieselautoja vastaan on herättänyt kiinnostusta monissa osissa maailmaa. Hampurissa toteutetut kiellot eivät tee vaikutusta tanskalaisessa Det Økologiske Råd -järjestössä työskentelevään Jeppe Juuliin. Hänen mielestään niissä ”ei ole kunnianhimoa”, koska ne kohdistuvat vain lyhyisiin tieosuuksiin ja vanhimpiin dieselautoihin. 

– Niillä on kuitenkin suuri symbolinen merkitys, ja sitä kautta ne voivat todella vaikuttaa saastumiseen, sillä ihmisten on nyt pakko ottaa kantaa tähän asiaan. Ja saattaahan kaupunki joskus myöhemmin laajentaa kiellon koskemaan myös uudempia dieselautoja, Juul pohtii.

Hänen mielestään oikeuden päätös on joka tapauksessa ”yksi tärkeimmistä moneen vuoteen tehdyistä päätöksistä”, joilla suojellaan kansalaisia haitallisilta ilmansaasteilta. 

– Hallinto-oikeus on vahvistanut, että kun EU on asettanut jonkin raja-arvon, kansalaisilla on oikeus vaatia, että viranomaiset todella varmistavat heidän terveytensä ja turvallisuutensa. Uskon, että tällä on suuri vaikutus, Juul sanoo.

”Autoteollisuus on saatava vastuuseen”

Saksassa Hampurin dieselkiellot ovat saaneet ympäristöministeri Svenja Schulzen kehottamaan autonvalmistajia asentamaan maan dieselautoihin päästöjä vähentävät laitteet.

Deutsche Umwelthilfe ei kuitenkaan kannata tätä linjaa.

– Ongelmana on nykyään se, että viranomaiset eivät vaadi – eivätkä ole koskaan vaatineetkaan – autoteollisuudelta riittävästi, kun on kyse saastumiseen ja ilmanlaatuun liittyvistä ongelmista. Saksan jättimäisellä autoteollisuudella on varaa osallistua etsimään ratkaisuja saastumisen aiheuttamiin ongelmiin. Emme kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi autoteollisuutta ei aseteta vastuuseen, Dorothee Saar sanoo.

Lisää dieselkieltoja tulossa

Oslossa kiellettiin jo tammikuussa dieselautoilla ajo paikallisteillä. Saksassa tehdyn oikeuden päätöksen perusteella myös Rooma on lähtenyt mukaan ja ilmoittanut dieselautojen kiellosta. Ruotsin hallitus suunnittelee Saksassa tehdyn päätöksen pohjalta vastaavia kieltoja. Myös Kööpenhaminan ylipormestari Frank Jensen on varoittanut dieselautojen kiellosta kaupungin keskustassa. Dieselautojen ajokieltoja ollaan ottamassa käyttöön myös useissa muissa Euroopan kaupungeissa – muun muassa Pariisissa, Madridissa, Ateenassa ja Milanossa.

Vuonna 2017 maan autoteollisuuden liikevaihto oli 423 miljardia euroa ja työntekijöiden määrä yli 800 000. Noin joka viides koko maailmassa valmistettavista autoista tulee Saksasta.

– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö autoteollisuus olisi tärkeä Saksan taloudelle. Jos se haluaa pysyä sellaisena ja säilyttää asemansa maailmanlaajuisesti, sen on kuitenkin pakko... tai itse asiassa se on jo pahasti myöhässä, mutta sen on muutettava suuntaa ja panostettava ympäristöystävällisempiin autoihin, Dorothee Saar korostaa.

– Nykyään on kyllä voimassa paljon hyviä lakeja, jotka antavat mahdollisuuden suojella ihmisiä saastumiselta. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan käytetä, ja juuri siihen haluamme puuttua. Vaadimme, että teollisuus ja poliitikot noudattavat nykyistä lainsäädäntöä.